Tilapäiset poissaolot

 

Vuosilomat

Vuosiloma kertyy kuukausikohtaisen ansainnan perusteella. Työntekijällä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta oikeus työsuhteen kestosta riippuen joko kahden tai kahden ja puolen arkipäivän lomaan. Työntekijän lomaoikeus on siten lain mukaan enimmillään 24 tai 30 arkipäivää vuodessa. Lomaa ansaitaan 1.4. – 31.3. välisen lomanmääräytymisvuoden aikana, ja se voidaan pitää lomakaudella (kesäloma 24 päivää) ja sen ulkopuolella (talviloma 6 päivää) ellei muuta ole työnantajan ja työntekijän välillä sovittu.
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.

Vuosilomat.doc

 

Perhevapaat

Työntekijän oikeus saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata on kytketty sairausvakuutuslain mukaisiin äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausiin. Lainsäädäntömme mahdollistaa perhevapaiden jakamisen joustavasti molempien vanhempien kesken. Äitiysvapaa on tarkoitettu äidille ja isyysvapaa isälle. Muut perhevapaat eli kokoaikainen ja osittainen vanhempainvapaa sekä kokoaikainen, osittainen ja tilapäinen hoitovapaa voidaan jakaa vanhempien kesken perheen elämäntilanteeseen ja tarpeisiin parhaiten sopivalla tavalla. Perhevapaiden ajalta laki ei velvoita maksamaan palkkaa, mutta äitiysvapaan osalta työnantajalle voi syntyä palkanmaksuvelvollisuus työehtosopimuksen perusteella.

Perhevapaat.doc

 

Sairauspoissaolot

Työntekijällä on oikeus olla poissa työstä, kun hän lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Lääkärintodistus pääsääntöisesti oikeuttaa työntekijän olemaan todistuksessa mainitun ajan poissa työstä.
Työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut kuukauden, palkkaa työkyvyttömyyden alkamispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun saakka (1+9). Työehtosopimusten mukaan palkanmaksuvelvollisuus on usein huomattavasti pidempi.

Sairauspoissaolot.doc

 

Opintovapaa

Työntekijä voi pitää enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana, kun päätoiminen työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaan ajalta ei lain mukaan makseta palkkaa.
Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa.

Opintovapaa.doc

 

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle. Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Sijaiselta edellytetään vähintään 90 päivän työttömyyttä vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi voidaan palkata myös alle 30-vuotias henkilö, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi sekä henkilö, joka on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Vuorotteluvapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.


Edellytykset

Edellytyksenä vuorottelusopimuksen tekemiselle on, että vuorotteluvapaa kestää vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 360 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän tulee olla ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Palvelussuhteen samaan työnantajaan on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon saa kuulua korkeintaan 30 päivän verran palkatonta poissaoloa. Vuorotteluvapaalle jäävä työntekijä on vuorotteluvapaan ajan oikeutettu vuorotteluvapaakorvaukseen, joka on 70 tai 80 prosenttia siitä ansiosidonnaisesta päivärahasta, johon työntekijä olisi oikeutettu työttömäksi jäätyään.

Vuorotteluvapaan edellytykset.doc