Työsuhteen ehdot

 

Työsopimus sitoo sellaisena kuin se on tehty sekä työnantajaa että työntekijää. Työsuhteen kestäessä saattaa tulla tarve muuttaa työn sisältöä tai sen tekemistä koskevia ehtoja. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko sopimalla asiasta työntekijän kanssa, työnantajan yksipuolisella määräyksellä (ei olennaiset ehdot) tai irtisanomismenettelyä käyttäen (olennaiset ehdot).
Harkittaessa työnantajan oikeutta puuttua työnteon ehtoihin lähtökohtana on työsopimus. Mikäli työsopimuksessa on sovittu yksityiskohtaisesti jostakin seikasta, kuten esimerkiksi työajasta, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa tällaista ehtoa.
Tilanne on toinen, jos työsopimuksen ehto on väljä. Jos työntekijän kanssa on sovittu työajan suhteen ainoastaan viikkotyötunneista (esim. 37,5 t/vko), työnantaja voi määrätä esimerkiksi päivätyötä tekevän yötyöhön.


 

Vakiintunut käytäntö

 

Työsuhteessa noudatetut ehdot voivat muuttua työnantajaa sitoviksi myös vakiintuneen käytännön kautta. Esimerkiksi palkanlisää, josta ei ole mainintaa työsopimuksessa, mutta jota on maksettu useita vuosia, ei voida välttämättä poistaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Ehdon vakiintumiseen vaikuttavat paitsi käytännön ajallinen kesto myös se, missä muodossa etu on työntekijöille myönnetty ja onko myöntämisen yhteydessä tehty varauksia.

Liikkeen luovutuksessa työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Uudella työnantajalla ei ole parempaa oikeutta työsuhteen ehtojen muuttamiseen kuin vanhalla olisi ollut. Näin ollen työnantajalla ei ole oikeutta työsopimusten ehtojen harmonisointiin pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Yhtenäisiin työsuhteen ehtoihin voidaan päästä sopimalla tai irtisanomismenettelyä käyttämällä, mikäli työnantajalla on irtisanomisperuste olemassa.

 


 

Muuttamismenettely

 

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko sopimuksella, työnjohto-oikeuden perusteella tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä sekä siirrot tehtävistä toisiin kuuluvat lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin.

 

Sopimalla

Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa muuttaa työsopimusta uudella sopimuksella.

Sopimukselta ei edellytetä mitään määrättyä muotoa. Se voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, mutta mahdollisten tulkintaongelmien ja näyttövaikeuksien vuoksi muutokset on syytä kuitenkin tehdä kirjallisesti.

 

Työnjohto-oikeuden nojalla

Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa työtehtäviä, työaikaa tai työpaikkaa koskevia työsuhteen ehtoja. Työnjohto-oikeuden laajuus kussakin yksittäistapauksessa vaihtelee. Työnjohto-oikeutta käyttäen ei voida muuttaa työsopimuksessa nimenomaisesti sovittuja ehtoja, vaan ne katsotaan yleensä olennaisiksi työsuhteen ehdoiksi ja muuttamiseen edellytetään irtisanomisperusteen olemassaoloa.

Työnjohto-oikeuden käyttö voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että työnantaja määrää työntekijän toisiin työtehtäviin kuin mitä tämä on aikaisemmin tehnyt, ellei työsopimuksessa ole tarkasti määritelty työtehtäviä. Yleensä työsopimukseen varataan mahdollisuus siirtää työntekijä toisiin tehtäviin työnjohtomääräyksellä esim. ”…sekä muut esimiehen määräämät tehtävät”. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräystä. Työnantajalla on yleensä oikeus työsopimuksen päättämiseen, mikäli työntekijä kieltäytyy siirrosta.

 

Irtisanomismenettelyä käyttäen

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa myös irtisanomismenettelyä käyttäen. Irtisanomismenettelyn käyttäminen tulee kysymykseen, kun muutos on välttämätön, mutta siitä ei päästä sopimukseen ja työsopimus rajoittaa työnjohto-oikeuden käyttöä.

Irtisanomismenettelyyn turvautuminen edellyttää, että työnantajalla on peruste työsopimuksen päättämiseen. Irtisanomisperuste voi olla taloudellinen ja tuotannollinen tai se voi johtua työntekijästä itsestään. Myös työsopimuksen purkuperuste oikeuttaa työsuhteen ehtojen muuttamiseen. Kun peruste työsopimuksen päättämiselle on olemassa, työnantaja voi työsopimuksen päättämisen sijasta muuttaa sopimuksen ehtoja.

Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on tarve pidentää aukioloaikojaan, mutta työsopimuksissa on työajaksi merkitty klo 8-16. Jos asiasta ei päästä työntekijöiden kanssa yksimielisyyteen, työnantaja voi ilmoittaa, että työsopimukset vanhoilla ehdoilla irtisanotaan ja että irtisanomisajan kuluttua noudatetaan uutta työaikaa. Jos työntekijä ei hyväksy muutosta, hänen työsuhteensa päättyy irtisanomisajan kuluttua. Muutos voi tulla kunkin työntekijän osalta voimaan aikaisintaan hänen henkilökohtaisen, työsuhteen pituudesta riippuvan irtisanomisaikansa kuluttua.

 


 

Tilapäiset muutokset

Tilapäiset, olennaisetkin, muutokset työsuhteen ehtoihin katsotaan kuuluvan työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Näin ollen esimerkiksi yhden työntekijän sairastuminen, saattaa vaatia, että muut ottavat hänen tehtävänsä hoitaakseen tai siirtymistä työskentelemään toiseen toimipisteeseen.