3/2017 

Tuotannon kasvu hidastui
Helsingin seudulla

Helsingin seudun tuotannon kasvu hidastui toisella neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Työllisten ja työpaikkojen määrän kasvu vuoden takaisesta kuitenkin jatkui. Seudun tuotanto oli huhti–kesäkuussa arvion mukaan reilun prosentin korkeammalla tasolla, kun vuoden alussa kasvua oli 4 prosenttia. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tuotanto oli Helsingin seudulla keskimäärin 6 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2012.

Koko maan tuotanto kasvoi Helsingin seutua vahvemmin vuoden toisella neljänneksellä. Valtakunnallisesti tuotanto kasvoi huhti–kesäkuussa reilut 2 prosenttia edellisvuodesta. Koko maassa tuotanto on kasvanut noin 2 prosenttia vuoden 2012 tasosta.

Helsingin seudun rakennusalan liiketoiminnan vahva kasvu jatkui huhti–kesäkuussa. Seudun keskeisistä toimialoista suhdannekehitys jatkui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vahvana myös useilla palvelualoilla: liikevaihto kasvoi selvästi liike-elämän palveluissa, informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.

Lisäksi teollisuuden ja kaupan liikevaihdon kasvu vuoden takaisesta jatkui, mutta tukku- ja tuottajahintojen nousun pysähtymisen myötä vuoden alun kasvua hitaampana. Alueen yritysten suhdanneodotukset pysyivät viime kuukausien aikana lähes ennallaan. 

Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrien kehitystä kuvaavat trendit pysyivät vuoden toisella neljänneksellä lähes ennallaan. Vuoden takaiseen verrattuna seudun työpaikkojen määrä kasvoi huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia ja työllisten määrä prosentin. 

Viimeksi kuluneen vuoden aikana sekä Helsingin seudun työllisten että työpaikkojen määrä oli noin 3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2012. Koko maassa työllisten määrä oli prosentin alle vertailuvuoden tason.

Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan ja logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin. Alueella sijaitsee 31 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 36 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

 Tietolähteet:

Tilastokeskus: väestötilastot sekä väestönmuutosten ennakkotiedot vuodelta 2016,
Helsingin kaupungin tietokeskus sekä Kaupunkitutkimus TA: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2016–2050.

Toimialakatsaus 3/2017


 

2/2017

Helsingin seudulla kaikki
päätoimialat kasvussa 

Helsingin seudun tuotanto kasvoi yli kolme prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tuotannon kasvu näkyy myös työpaikkojen kasvuna ja työllisyyden paranemisena.

Sekä teollisuuden että kaupan rakennemuutosten ajat näyttävät nyt olevan takana päin ja yritysten liikevaihdot ja työpaikkojen lukumäärät taas nousussa. 

Liike-elämän palvelut ovat olleet vahvassa kasvussa koko ajan, mutta nyt näyttävät myös kuluttajavetoiset palvelut olevan hyvässä kehitysvaiheessa. Erityisesti matkailu- ja ravitsemispalveluiden kehitys on vahvaa. 

Helsingin seudulle rakennetaan ennätysmäärä asuntoja

Erityisen vahvaa on rakentamisen kasvu, sillä Helsingin seudulle rakennetaan ennätysmäärä asuntoja. Vuoden pituisella jaksolla huhtikuusta 2016 maaliskuuhun 2017 aloitettiin 16 500 asunnon rakentaminen. Rakennuslupia myönnettiin suunnilleen yhtä suurelle asuntomäärälle. 

Kyseisellä ajanjaksolla Helsingin seudulla valmistui 13 500 asuntoa. Tänä vuonna alueelle valmistuu noin 15 000 uutta asuntoa. Asuntotuotannon asukaslukuun suhteutetut erot ovat kuitenkin kasvaneet varsin suuriksi Helsingin seudun kuntien välillä. 

-Viime vuonna koko seudulla valmistui keskimäärin 8,5 asuntoa 1 000 asukasta kohti. Helsingin suhdeluku, 7 asuntoa 1 000 asukasta kohden, jäi selvästi seudun keskiarvosta, Perälä kertoo.

Asuntotuotanto oli suhteellisesti vilkkainta Järvenpäässä (18 asuntoa 1 000 asukasta kohden) Sipoossa (16,5 asuntoa 1 000 asukasta kohden). Niin Vantaalla kuin Mäntsälässäkin suhdeluku nousi 13,5:een. Espoossa tuotannon suhteellinen vilkkaus oli koko seudun keskitasoa. Vähiten asuntoja suhteessa asukaslukuun valmistui Kauniaisissa, Pornaisissa, Vihdissä ja Hyvinkäällä.

 

Rakentamisen painottuminen kerrostaloihin pienentää asuntojen keskikokoa 

Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä on lähtenyt nousuun, valmistuneiden asuntojen pinta-alasumma on vuodesta 2011 vuoteen 2016 pysynyt samalla tasolla, noin 800 000 huoneisto-m2 / vuosi. 

Uusien asuntojen pinta-alasumman pysyminen samalla tasolla asuntojen määrän lisäyksestä huolimatta perustuu valmistuneiden asuntojen keskikoon tuntuvaan alenemiseen. Muutos oli jyrkin KUUMA-kunnissa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti), joissa keskikoko pieneni kolmanneksella. Myös Espoossa ja Vantaalla keskikoot supistuivat tuntuvasti. 

Sen sijaan Helsingissä uusien asuntojen keskikoko laski vain vähän. 

Toimialakatsauksen tietolähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

 

Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2017

 

 

1/2017

Helsingin seudun merkitys
Suomen kasvun veturina vahvistuu

Talous vahvistui viime vuoden lopulla Helsingin seudulla. Yritysten tuotanto kasvoi, myös työllisten ja työpaikkojen määrä lisääntyi.

Helsingin seudulla toimivien yritysten tuotanto kasvoi kaksi prosenttia viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden loka–joulukuuhun. Tuotannon kasvun vauhti kuitenkin tasaantui, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsaus 1/2017 -julkaisusta.

Koko maassa tuotanto kasvoi loka–joulukuussa prosentin edellisvuodesta.

– Tutkimus vahvistaa, että Helsingin seudun merkitys Suomen kasvun veturina ja yritystoiminnan keskittymänä on yhä merkittävämpi, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Kun vertailuvuotena käytetään vuotta 2012, viimeksi kuluneen vuoden aikana tuotanto oli Helsingin seudulla keskimäärin reilut neljä prosenttia korkeammalla tasolla. Koko maassa tuotanto on kasvanut vajaan prosentin vertailuvuoden tasosta.

Tuotanto kasvoi palvelualoilla ja rakentamisessa

Helsingin seudun keskeisistä toimialoista suhdannekehitys jatkui vahvana viimeisellä vuosineljänneksellä palvelualoilla: liiketoiminta kasvoi selvästi liike-elämän palveluissa, informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä
rahoituksessa. Myös kaupan ja kotitalouksien palveluiden liiketoiminta kasvoi.

Jalostusaloista rakentamisen kasvu jatkui erittäin vahvana, mutta teollisuuden loppuvuoden kehitys oli heikkoa. Teollisuudessa tarvitaankin nyt investointeja ja vahvaa panostusta digitalisaation hyödyntämiseen.

– Toivottavasti aikaisempaa valoisammat näkymät rohkaisevat yrityksiä investoimaan. Samalla viranomaisten lupakäsittelyä on merkittävästi nopeutettava, jotta ainakaan pitkät käsittelyajat eivät hidasta orastavaa kasvua, Pakarinen muistuttaa.

Kohtuuhintaisen asumisen kauniista tavoitteesta päästävä käytäntöön

Myös Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrän trendikehitys jatkui vahvana viime vuoden lopussa. Vuoden takaiseen verrattuna seudun työpaikkojen ja työllisten määrä kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä puolitoista prosenttia.

– Ammattimaisesta työvoimasta on pulaa 9 prosentilla teollisuuden ja rakentamisen yrityksistä ja 13 prosentilla palvelualojen yrityksistä. Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että kohtuuhintaisen asumisen kauniista tavoitteesta päästään mahdollisimman nopeasti konkreettisiin toimenpiteisiin, Pakarinen korostaa.

Helsingin seudun toimialakatsaus 1/2017

 


 

 

4/2016

Helsingin seutu lähti vahvaan talouskasvuun

Helsingin seudun taloudessa näkyy jo valon kajoa. Alueella toimivien yritysten tuotanto kasvaa, myös työpaikkojen määrä on nousussa.

Heinä–syyskuussa tuotanto kasvoi yli kolme prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Työllisyys lisääntyi kahdella prosentilla. Ero muun maan kehitykseen on huomattava, selviää Helsingin seudun kauppakamarin tuoreesta Toimialakatsauksesta.

–Helsingin seutu on koko Suomen talouden veturi, ja sen merkitys suurimpana ja kansainvälisimpänä yritystoiminnan keskittymänä näyttää tänä vuonna yhä vahvistuneen, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Suhdannekehitys on ilahduttavan vahva palvelualoilla, jotka ovat myös tärkeitä työllistäjiä.

–Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on kasvanut Helsingin seudulla peräti 15 prosenttia vuodesta 2011. Aasialaiset matkailijat ovat paikanneet venäläisten turistien vähenemisen. Helsinkiin rakentuu runsaasti uutta majoituskapasiteettia, jolle onkin tarvetta, kun kaupunki on yhä houkuttelevampi myös erilaisten kongressien pitopaikkana.

Rakennusalan liikevaihdon trendin vahva kasvu jatkui; ennakkoarvion mukaan alan liikevaihto oli heinä–syyskuussa 10 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myönteistä on sekin, että informaatio- ja viestintäalan liikevaihdon nouseva trendi jatkui viime vuoden pienen notkahduksen jälkeen.

Helsingin seudun väestö kasvaa tänä vuonna ennätyssuureksi

Väestönkasvu on ollut tänäkin vuonna nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asuu noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota.

Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500–19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä.

Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500–13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla.

– Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, Pakarinen muistuttaa.

Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin tarvitaan sujuvia työnantajapalveluja

Vantaan kasvu on kiihtynyt tuntuvasti aiempiin vuosiin verrattuna, uusien vantaalaisten määrä nousee 4 500 hengellä. Helsingin väestö kasvaa ennakkoarvion mukaan 7 700 hengellä ja Espoon 4 200 hengellä. Kehysalueella väestömäärä lisääntyy 2 500 hengellä, nopeimmin kehyskunnista kasvavat Sipoo, Järvenpää ja Kirkkonummi.

Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet.

–Syksyllä tekemämme tutkimuksen mukaan yritykset kokevat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvän byrokratian haastavaksi. Saman tutkimuksen mukaan joka toinen työnantaja pitää sopivien ulkomaalaisten työntekijöiden löytämistä vaikeana. Yksi työelämän lähivuosien avainkysymyksistä onkin, miten saamme ulkomaisen työvoiman integroitumaan suomalaiseen työelämään ja työnantajapalvelut toimimaan sujuvasti myös ulkomaista työvoimaa rekrytoitaessa, Pakarinen sanoo.

Tietolähteet: Tilastokeskus: väestötilastot sekä väestönmuutosten ennakkotiedot vuodelta 2016. Helsingin kaupungin tietokeskus ja Kaupunkitutkimus TA: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2016–2050.

Helsingin seudun toimialakatsaus 4/2016

 

 


 

3/2016

Helsingin seudun tuotanto kasvoi kesällä vahvasti

Helsingin seudun tuotannon kasvu edellisvuodesta kiihtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös työllisten ja työpaikkojen määrä lisääntyi vuotta aiemmasta.

Helsingin seudun tuotannon trendin viime vuoden lopussa alkanut kasvu jatkui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden tuotanto oli seudulla arvion mukaan reilut 3 prosenttia korkeammalla tasolla.

Tiedot selviävät kauppakamarin Toimialakatsauksesta 3/2016, jonka uusimmat tiedot ovat vuoden 2016 toiselta neljännekseltä.

Tuotannon kasvu jatkui myös koko maassa, mutta valtakunnallisesti kasvu oli Helsingin seutua hitaampaa.

Koko maan tuotanto kasvoi huhti–kesäkuussa noin prosentin edellisvuodesta. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tuotanto oli Helsingin seudulla keskimäärin 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2011. Koko maassa tuotanto oli 2 % vertailuvuotta alemmalla tasolla.

Palvelualan suhdannekehitys vahvaa

Helsingin seudun keskeisistä toimialoista suhdannekehitys jatkui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vahvana erityisesti palvelualoilla: liiketoiminta kasvoi liike-elämän palveluissa, rahoituksessa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kotitalouden palveluissa. 

Myös informaatio- ja viestintäalan liiketoiminta kääntyi taas kasvuun, ja kaupan alan lasku pysähtyi. Jalostusaloista rakentamisen kasvu oli erittäin vahvaa, mutta teollisuuden kehitys oli edelleen melko heikkoa. Alueen yritysten suhdanneodotukset heikkenivät alkukesän aikana teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta pysyivät lähes ennallaan palvelualoilla.

Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrän trendikehitys oli vahvaa viime vuoden loppupuolella, mutta on sen jälkeen tasaantunut. Vuoden takaiseen verrattuna seudun työpaikkojen määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 2 prosenttia ja työllisten määrää reilun prosentin.

Koko maassa työllisten määrän trendi pysyi kuluvan vuoden alkupuolella lähes ennallaan. Vuoden takaiseen verrattuna koko maan työllisten määrän lasku tasaantui viime vuoden loppupuolella ja työllisten määrä kääntyi kasvuun kuluvan vuoden alkupuolella. Vuoden toisella neljänneksellä koko maan työllisten määrä kasvoi noin puoli prosenttia.

Helsingin seudun Toimialakatsaus 3/2016 >>


  

2/2016

Palveluvienti kasvoi Suomessa ennätyksellisen suureksi

Viime vuonna Suomen palveluviennin arvo kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, ja nousi käyvin hinnoin laskettuna korkeammalle tasolle kuin aiempana ennätysvuonna 2008. Palveluvienti on keskittynyt Helsingin seudulla toimiviin yrityksiin, ja kärkimaiden osalta ylittää jo tavaraviennin arvon.

Palveluviennistä yli puolet menee EU-maihin, kuten tavaraviennistäkin. Suurimmat palveluiden vientimaat ovat Ruotsi, USA, Iso-Britannia, Saksa ja Kiina.

– Merkille pantavaa on, että kärkimaiden Ruotsin ja USA:n osuudet palveluviennistä ovat jo huomattavasti suuremmat kuin niiden osuudet tavaraviennistä, sanoo johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Palveluvienti kääntyi nousuun vuonna 2014, kun sitä ennen trendi oli laskeva vuodesta 2009 alkaen. Palveluvienti on taantumavuosina ollut vakaampaa kuin tavaravienti, jossa viime vuoden arvo oli 15 prosenttia alempi kuin vuonna 2008.

Suomen palveluviennistä yli 40 prosenttia koostuu IT-palveluista, kuten televiestintä, tietojenkäsittely ja tietopalvelut. Neljännes kertyy liike-elämän palveluista, kuten tutkimus ja kehittäminen, konsultointi sekä tekniset palvelut.

Helsingin seudulla palveluvienti lähes yhtä suurta kuin tavaravienti

Suomen palveluvienti painottuu tuotteisiin, joiden tuotanto on keskittynyt Helsingin seudulle. Alueen osuus koko Suomen palveluviennistä on 55–60 prosenttia, mikä vastasi viime vuonna 9–10 miljardin euron vientituloa.

Helsingin seudulla tuotetaan maan IT-palveluiden liikevaihdosta noin 65 prosenttia ja liike-elämän palveluiden osuus on noin 55 prosenttia. Yrityssektorin kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta Helsingin seudun osuus on noin 45 prosenttia.

– Helsingin seudulla palveluiden vientiliikevaihto lähestyy jo tavaraviennin vastaavia lukuja. Informaatiopalveluiden toimialalla palveluviennin osuus yritysten liikevaihdosta on arviolta kolmannes ja liike-elämän palveluissa noin 15 prosenttia. Näiden vientiin suuntautuneiden toimialojen osuus alueen työpaikkamäärästä on noin neljännes, Pakarinen kertoo.

Tietolähde: Tilastokeskus, palveluiden ulkomaankauppa -tilasto (tilasto ei sisällä kuljetusta, matkailua, osaa rahoituspalveluista eikä julkishallinnon palveluita).

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 | 2016 »

 


 

 

1/2016

Työllisten määrä nousi viime vuonna reippaasti Helsingin seudulla

Helsingin seudun ja koko maan työpaikkakehityksen trendit erkaantuivat selvästi viime vuonna. Valtakunnallisesti suunta ei vielä kääntynyt nousuun, toisin kuin Helsingin seudulla. Loppuvuonna ylitettiin jo vuoden 2008 huipputaso.

Työpaikkoja syntyi palvelualoille, erityisesti liike-elämän palvelujen, kuten kiinteistöhuollon sekä hallinto- ja tukipalvelujen kysyntä kasvoi. Myös majoitus- ja ravitsemisalan yritykset työllistivät erityisesti vuokratyöyhtiöiden kautta aiempaa enemmän.

– Alan palkkasumma ja liikevaihto kasvoivat vahvasti erityisesti loppuvuonna. Venäläisten matkailijoiden määrän romahduksesta huolimatta matkailupalveluiden kysyntää kasvattivat Aasiasta Suomen kautta muualle jatkavat stopover-matkailijat, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Alueen työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrä nousi viime vuonna noin 9 400 hengellä, mikä on yli puolet seudun koko väestön kasvusta.

– Työllisyyden kasvun rinnalla työttömyyskin on lisääntynyt. Muuttovoitto kasvattaa yhtä aikaa sekä työllisyyttä että työttömyyttä.

Toimialojen kehityksen kahtiajako syvenee

Yritysten tuotanto ja suhdanneodotukset jatkuivat edelleen hyvin kaksijakoisena toimialasta riippuen. Palvelualat kasvavat, kaupan ja teollisuuden tuotanto pienenee. Rakentamisessa ja informaatioalalla menee hyvin, vaikka niiden viime vuosien vahva kasvutrendi taittuikin.

– Kaupan alamäki on hieman loiventunut, mutta teollisuudessa tällaisia merkkejä ei näy. Suomalaisyritykset ovat siirtäneet valmistustaan yhä enemmän Helsingin seudun ja Suomen rajojen ulkopuolelle. Kaupan ja teollisuuden liiketoiminnan kutistuminen vähensi kuljetus- ja varastointialan kysyntää, Pakarinen sanoo.

Toimialojen kehitys selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Toimialakatsauksesta, jonka tiedot perustuvat Tilastokeskuksen alueellisiin suhdannetietoihin ja työvoimatutkimukseen.


 

4/2015

Informaatio- ja viestintäala jatkaa kasvuaan Helsingin seudulla 

Informaatio- ja viestintäala vahvistuu edelleen Helsingin seudulla. Toimialoista hyvin menee myös rakentamisessa sekä matkailu- ja ravitsemisalalla. Teollisuuden ja kaupan alamäki sen sijaan jatkuu.

Informaatio- ja viestintäalan liikevaihto hyppäsi reiluun kasvuun viime vuoden alussa.  Vuoteen 2010 verrattuna ala on kasvanut peräti 40 prosenttia.

”Myös tuorein tieto kertoo kasvusta: heinä-syyskuussa liikevaihto kasvoi noin viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hurjin vauhti on hidastunut, mutta ala kasvaa ja palkkaa lisää työntekijöitä edelleen”, iloitsee Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Informaatio- ja viestintäala työllistää Helsingin seudulla 62 000 henkeä. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työntekijöitä on 3 000 enemmän.

Työpaikkojen suhteen informaatioala on ohittanut aloja, jotka ovat perinteisesti olleet alueen tärkeitä työllistäjiä. Toimitusaloista kuljetus ja varastointi työllistää vähemmän, 47 000 henkeä. Rahoitustoiminta tarjoaa puolestaan 26 000 työpaikkaa. Informaatioala lähestyy teollisuuden työpaikkojen määrää, joka on nyt 67 000.

Rakennusteollisuudella valoisat odotukset tulevaisuudesta

Kasvaviin aloihin kuuluu myös rakentaminen, jonka liikevaihto on vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna kasvanut lähes kymmenen prosenttia.

"Alan omat odotukset myös lähivuosista ovat valoisat. Helsingin seudulla käynnissä ja suunnitteilla olevat isot rakennushankkeet vaikuttavat myönteisesti koko seudun talouteen ja työllisyyteen. Muuhun Suomeen verrattuna rakentamisen suhdanneodotukset ovat Uudellamaalla huomattavasti paremmat", Pakarinen kertoo.

Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihto on kasvanut, vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on vähentynyt. Sitä on paikannut laiva- ja lentomatkustajat; Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärät ovat kasvaneet noin kolme prosenttia.

”Helsingin seudun kehityksen kaksijakoisuus jatkuu edelleen, sillä teollisuudessa, kaupassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa lasku ei ole pysähtynyt. Näiden alojen suuren painoarvon vaikutuksesta tuotannon kasvuero onkin koko maahan verrattuna hiipunut”, Pakarinen sanoo.   

Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta, jonka on tehnyt Kaupunkitutkimusta.


 

 

3/2015

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu haastaa Helsingin seudun asuntotuotannon

Lähivuosina maahanmuuttajat aiheuttavat jyrkän väestökasvupiikin Helsingin seudulla, sillä aiempien vuosien perusteella arviolta puolet oleskeluluvan saavista muuttaa pääkaupunkiseudulle. Asuntotuotannossa väestönkasvuun pitää vastata pikaisesti.

Erityisesti kerrostaloasuntojen kysyntä kasvaa, sillä asuminen suuntautuu erityisesti kaupunkimaiseen kerrostaloasumiseen. Asuntotuotanto ja asuntotonttien kaavoitus ei kuitenkaan pysy kysynnän perässä.

”Huolestuttavaa on erityisesti kaavoitetun kerrostalovarannon niukkuus. Se vastaa alle kolmen vuoden tuotantotarvetta viime vuosien tuotantotasolla; kaavoituksessa ja asuntotuotannossa eletäänkin kädestä suuhun”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Vuoden alussa pääkaupunkiseudun kuntien tyhjien ja lähes tyhjien kaavoitettujen tonttien varanto oli noin neljä miljoonaa kerrosneliömetriä. Varannosta puolet oli pientalotonteilla ja puolet kerrostalotonteilla. Kun varanto suhteutetaan vuosien 2011–2014 tuotantotasoon, se vastaa noin neljän vuoden tuotantoa, mutta kerrostalotuotannossa alle kolmen vuoden tuotantoa.

Asuntotuotantotavoitteet jäivät viimekin vuonna saavuttamatta

Painetta kasvattaa sekin, että viime vuosien tuotantotaso on jäänyt jälkeen väestönkasvun edellyttämästä kysynnästä.

Viime vuonna Helsingin seudulla valmistui 10 400 asuntoa, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Valtion ja Helsingin seudun kuntien aiesopimuksessa vuosille 2012–2015 sovittua tasoa, 12 000–13 000 asuntoa vuodessa, ei saavutettu.

”Aiesopimuksella on pystytty nostamaan valmistuneiden asuntojen määrä aiempiin vuosiin verrattuna uudelle tasolle, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa, ja tavoitetasoakin pitäisi korottaa. Tavoitteiden alittamisesta pitäisi seurata tuntuvia sanktioita kunnille”, Pakarinen vaatii.

Myönteistä kuitenkin on, että rakennuslupien ja aloitusten perusteella Helsingin seudun kunnat arvioivat toukokuussa, että tänä vuonna valmistuvien asuntojen määrän nousee 11 500 asuntoon.

”Uusille ja nykyisille asukkaille on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaista omistus- ja vuokra-asumista. Asuntotuotannon riittämättömyys ja asuntojen kalleus on talouskasvun este - ei vain Helsingin ja metropolialueen, vaan koko Suomen”, Pakarinen muistuttaa.


 

2/2015

Helsingin seudun tuotanto vahvistui alkuvuonna

Informaatio- ja viestintäalan, erityisesti peliyritysten, tuotannon vahva kasvu nosti alkuvuonna alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Koko Helsingin seudun tuotanto on vuositasolla noussut noin kahden prosentin kasvu-uralle, mikä on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa.

Informaatioalan liikevaihto lähti lentoon vuosi sitten, ja kasvu on kiihtynyt vuoden aikana. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi lähes 18 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

”Ala on toipunut nopeasti finanssikriisin aiheuttamasta notkahduksesta. Vuoden 2010 tasosta liikevaihto on kasvanut yli 35 prosenttia”, iloitsee johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät ole juurikaan kasvaneet, kotitalouksille tarjottujen palvelujen liikevaihto on silti reilu viisi prosenttia plussalla. Kasvuun ovat yltäneet myös rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemistoimiala.

Teollisuus kärsii heikosta kilpailukyvystä

Kun tarkastellaan metropolialueen kaikkien tärkeimpien toimialojen liikevaihtoa yhteensä, liikevaihto on kuitenkin kääntynyt laskuun.

”Erityisesti teollisuuden liikevaihdon käyrä näyttää alaspäin. Se on hyvin huolestuttavaa, sillä olemme vientivetoinen kansantalous. Kilpailukykyyn pitääkin nyt satsata”, Pakarinen muistuttaa.

Hyvin ei mene kaupallakaan: tammi-maaliskuussa liikevaihto notkahti viisi prosenttia ja henkilöstön määrä kaksi prosenttia viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

”Helsingin seudulla kaupan ala on merkittävä työllistäjä, joten tämä näkyy työttömyyden selvänä kasvuna”, Pakarinen sanoo.

Tiedot selviävät Helsingin seudun kauppakamarin Kaupunkitutkimus TA:lla teettämästä toimiala-aineistosta.

2_2015_Toimialakatsaus_Suhdanne ja rakenne

2_2015_Toimialat

2_2015_Toimialakatsaus_liikevaihto

 


 

1/2015

Voimakas muuttoliike pääkaupunkiseudulle haastaa alueen asuntotuotannon

Ennakkoarvion mukaan Helsingin seudun väestön määrä kasvaa tänä vuonna lähes 19 000 asukkaalla, josta muuttovoiton osuus on 12 000. Näin suurta väestönkasvu on ollut viimeksi vuonna 1966. Asuntotuotanto jää selvästi väestönkasvun vauhdista. 

– Väestönkasvu on pitänyt yllä asuntokysyntää ja rakentamista. Myös liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden kasvu kompensoi heikommin kehittyvien toimialojen vaikutuksia, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Asuntotuotannon kehitys selviää Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemasta Toimialakatsauksesta. Se kattaa pääkaupunkiseudun 14 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Asuntotuotannon tavoitteista kuitenkin jäädään: alueen kunnat ja valtio ovat asettaneet tavoitteeksi 12 000 – 13 000 uutta asuntoa vuosittain. Vaikka määrää ei ole saavutettu, parannusta on nähtävissä.

– Helsingin seudulla valmistui viime vuonna noin 11 000 asuntoa, mikä on enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Myönnettyjen rakennuslupien perusteella on odotettavissa, että asuntotuotanto pysyy vähintään viime vuoden tasolla lähitulevaisuudessakin, Pakarinen sanoo.

Omakotitalohaaveet vaihtuneet kerrostaloasumiseen

Kysyntään nähden liian pieni asuntokanta ja -tuotanto rajoittavat väestönkasvua ja luovat pullonkaulan työvoiman saatavuudelle erityisesti palvelualoilla.

Lisäksi vajaus heijastuu asuntojen hintoihin; hintaero Helsingin seudun ja muun maan asuntojen välillä kasvaa.

Asumismuoto on kokenut selkeän muutoksen. Kerrostaloasuntojen osuus valmistuneesta tuotannosta oli poikkeuksellisen suuri, 70 prosenttia. Omakotiasuntojen ja pientalojen osuus ja määrä ovat supistuneet huomattavasti viime vuosikymmenen lukemista.

Talouden heikkous rasittaa alueen tuotantoa

Helsingin seudun tuotanto pysyi vuoden alkupuolella edellisvuoden tasolla. Teollisuuden ohella kehitys oli heikko palvelualoilla, erityisesti kaupassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.

– Helsingin seudun informaatio- ja viestintäalan vahva kasvu kuitenkin jatkui vuoden alkupuoliskolla. Ict-alan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 9 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, johtaja Pia Pakarinen iloitsee.

 

 

2/2017

Helsingin seudulla kaikki päätoimialat kasvussa

Helsingin seudun tuotanto kasvoi yli kolme prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tuotannon kasvu näkyy myös työpaikkojen kasvuna ja työllisyyden paranemisena.

Sekä teollisuuden että kaupan rakennemuutosten ajat näyttävät nyt olevan takana päin ja yritysten liikevaihdot ja työpaikkojen lukumäärät taas nousussa.

Liike-elämän palvelut ovat olleet vahvassa kasvussa koko ajan, mutta nyt näyttävät myös kuluttajavetoiset palvelut olevan hyvässä kehitysvaiheessa. Erityisesti matkailu- ja ravitsemispalveluiden kehitys on vahvaa.

Helsingin seudulle rakennetaan ennätysmäärä asuntoja

Erityisen vahvaa on rakentamisen kasvu, sillä Helsingin seudulle rakennetaan ennätysmäärä asuntoja. Vuoden pituisella jaksolla huhtikuusta 2016 maaliskuuhun 2017 aloitettiin 16 500 asunnon rakentaminen. Rakennuslupia myönnettiin suunnilleen yhtä suurelle asuntomäärälle.

Kyseisellä ajanjaksolla Helsingin seudulla valmistui 13 500 asuntoa. Tänä vuonna alueelle valmistuu noin 15 000 uutta asuntoa. Asuntotuotannon asukaslukuun suhteutetut erot ovat kuitenkin kasvaneet varsin suuriksi Helsingin seudun kuntien välillä.

 

-Viime vuonna koko seudulla valmistui keskimäärin 8,5 asuntoa 1 000 asukasta kohti. Helsingin suhdeluku, 7 asuntoa 1 000 asukasta kohden, jäi selvästi seudun keskiarvosta, Perälä kertoo.

 

Asuntotuotanto oli suhteellisesti vilkkainta Järvenpäässä (18 asuntoa 1 000 asukasta kohden) Sipoossa (16,5 asuntoa 1 000 asukasta kohden). Niin Vantaalla kuin Mäntsälässäkin suhdeluku nousi 13,5:een. Espoossa tuotannon suhteellinen vilkkaus oli koko seudun keskitasoa. Vähiten asuntoja suhteessa asukaslukuun valmistui Kauniaisissa, Pornaisissa, Vihdissä ja Hyvinkäällä.

 

Rakentamisen painottuminen kerrostaloihin pienentää asuntojen keskikokoa

 

Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä on lähtenyt nousuun, valmistuneiden asuntojen pinta-alasumma on vuodesta 2011 vuoteen 2016 pysynyt samalla tasolla, noin 800 000 huoneisto-m2 / vuosi.

 

Uusien asuntojen pinta-alasumman pysyminen samalla tasolla asuntojen määrän lisäyksestä huolimatta perustuu valmistuneiden asuntojen keskikoon tuntuvaan alenemiseen. Muutos oli jyrkin KUUMA-kunnissa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti), joissa keskikoko pieneni kolmanneksella. Myös Espoossa ja Vantaalla keskikoot supistuivat tuntuvasti.

 

Sen sijaan Helsingissä uusien asuntojen keskikoko laski vain vähän.

 

Toimialakatsauksen tietolähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

 

Lisätietoja:

 

Helsingin seudun kauppakamari, toimitusjohtaja Heikki J. Perälä

heikki.perala@chamber.fi, p. 050 66773