Päivitetty – Brexit

Yhteensä näissä yhtiöissä työskentelee yli 30 000 työntekijää. Suomalaisia asuu Briteissä noin 20 000 henkilöä ja brittejä Suomessa noin 4 500 henkilöä. Mahdollisella Ison-Britannian EU-erolla eli brexitillä olisi siten vaikutuksia tuhansiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin.

Jos saadaan aikaan erosopimus…

Brittien tulisi hyväksyä EU:n kanssa neuvoteltu erosopimus ennen 31.1.2020, ellei EU myönnä tähän edelleen lykkäystä. Erosopimuksen mukaan Britanniasta tulisi eron jälkeen niin sanottu kolmas maa, mutta siirtymäkauden ajan jatkettaisiin EU:n nykysääntöjen soveltamista lukuun ottamatta vähäisiä, erosopimuksessa yksilöityjä poikkeuksia. Näin kansalaiset ja elinkeinoelämä voisivat pehmeämmin siirtyä yhden muutoksen kautta tulevan suhteen järjestelyihin.

Pääsääntönä on, että siirtymäkauden aikana EU:n ja Britannian kansalaisia ja oikeushenkilöitä kohdeltaisiin edelleen aivan kuin Britannia olisi yhä EU:n jäsen:

• Britannia pysyisi EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa.
• Britannia noudattaisi täysimääräisesti EU:n perussopimuksia, EU-lainsäädäntöä, kauppapolitiikkaa ja EU:n kansainvälisiä sopimuksia.
• Unionin oikeus saisi Britanniassa samat oikeusvaikutukset kuin jäsenvaltioissa.
• Komission valvontavalta, EU-tuomioistuimen tuomiovalta ja EU:n elinten ja virastojen toimivalta säilyisivät suhteessa Britanniaan ennallaan.
• Britannian budjettivelvoitteet pysyisivät siirtymäaikana ennallaan.

Kolmantena maana Britannia jäisi kuitenkin eropäivänä pois EU:n toimielimistä, laitoksista ja virastoista. Siirtymäkauden aikana se ei enää osallistuisi EU:n päätöksentekoon.

Siirtymäkausi alkaisi erosopimuksen tullessa voimaan ja päättyisi 31.12.2020. Mikäli tulevaa suhdetta koskeville neuvotteluille tarvitaan lisää aikaa, on siirtymäkautta mahdollista pidentää kerran EU:n ja Britannian yhteisellä päätöksellä enintään 31.12.2022 asti.

Erosopimuksen ainoa tehtävä on varmistaa Britannian hallittu ero unionista. Se ei sisällä määräyksiä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Britannia on eronnut EU:sta.

Sopimukseton ero

EU:n tavoitteena on saada voimaan erosopimus, joka varmistaa Britannian hallitun eron unionista. Mikäli sopimus ei tule voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Tällöin EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.

Britannian sopimukseton EU-ero vaikuttaisi kaikkiin yrityksiin, jotka muun muassa

• harjoittavat vienti-, tuonti- tai investointitoimintaa Britannian kanssa tai
• käyttävät valmistuksessaan Britanniassa tuotettua sisältöä, kuten raaka-aineita tai palveluja mukaan lukien pilvipalvelut.

Britanniasta tulisi sopimuksettoman eron myötä tavanomainen kolmas maa, jonka kanssa EU:lla ei olisi yhteistyösopimuksia tai -järjestelyjä.

Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti, että tavaroiden, palveluiden, pääomien ja henkilöiden vapaa liikkuvuus lakkaa. Se merkitsee yritysten kannalta esimerkiksi seuraavia asioita:

• tulleja ja tulli-ilmoitusten tekoa tavaroiden viennissä Britanniaan tai tuonnissa sieltä EU-maihin (Britannia on ilmoittanut pyrkivänsä 0-tullitasoon useimmissa tuotteissa, ainakin heti eron tapahduttua)
• kuljetusten hidastumista Britanniaan – useat yritykset aikovat varautua tähän välttämällä toimituksia Britanniaan lähellä lokakuun loppua 2019
• muutoksia valmiste- ja arvonlisäverotukseen (Britannia irtaantuu EU:n arvonlisäverojärjestelmästä)
• työlupamenettelyitä työntekijöille maiden välillä (oikeus tulla maahan työnteon tarkoituksessa loppuu)
• Britanniassa myönnetyt luvat, lisenssit ja sertifikaatit eivät yleensä ole voimassa EU:ssa.

Kauppakamarin veroasiantuntija Mika Ollin laatima havainnekuva brexitin vaikutuksista arvonlisäverotukseen maiden välillä.

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari