Business Finlandin ja ELY-keskuksen koronarahoitukset yrityksille – mitä, miten ja milloin?

Business Finland ja ELY käsittelee kuitenkin kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet 8.6.2020 klo 16.15 mennessä. Lisätietoa koronarahoituksen haun sulkemisesta.

---

Suomen hallitus valmisteli nopealla aikataululla maaliskuussa mittavan tukipaketin yritysten tueksi koronavirusepidemian haittojen torjumiseksi. ELY-keskuksen koronarahoitus on suunnattu pienille yrityksille, joissa työskentele enintään 5 henkeä ja Business Finlandin kehitysrahoitus 6–250 henkilöä työllistäville pk-yrityksille sekä midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.

Toiminimet (elinkeinonharjoittajat) voivat hakea koronarahoitusta ELY-keskuksesta, vaikka yrityksessä työskentelisi enemmän kuin 5 henkilöä.

Rahoituksen avulla yritykset voivat selvittää, suunnitella ja kehittää toimintaansa, mutta rahoitus ei ole suoraa tukea menetetystä myynnistä aiheutuneisiin tappioihin. Lähtökohtana myönteisen rahoituspäätöksen saamiseen on yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ennen koronaa ja jatkossa. Yritys ei voi hakea häiriötilanteeseen liittyvää rahoitusta sekä ELY-keskukselta että Business Finlandilta.

ELY-keskusten koronarahoitus on suunnattu kaikkien muiden toimialojen yrityksille paitsi maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maataloustuotteiden jalostuksen alan yrityksille, ja Business Finlandin rahoitus kaikkien muiden toimialojen yrityksille paitsi maatalouden alkutuotantoon, kalastuksen ja vesiviljelyn aloilla toimiville yrityksille sekä yksityisille elinkeinoharjoittajille.

ELY-keskusten myöntämisvaltuus on 400 miljoonaa euroa ja Business Finlandin 800 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen vaiheen rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella yrityksen toimintaa

ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitukset ovat rakenteeltaan pitkälti samanlaiset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ensimmäisen vaiheen rahoitusta kutsutaan ELY-keskuksen rahoituksessa yrityksen tilanneanalyysiksi ja Business Finlandin rahoituksessa esiselvitykseksi.

Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella yrityksen toimintaa, esimerkiksi uusia palveluja, tuotteita ja liiketoimintoja, tuotannon ja palvelujen organisoimista tai muita toimenpiteitä, jotka yritys kokee tarpeelliseksi koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

Avustusta voi hakea tilanneanalyysiä/esiselvitystä varten enintään 10 000 euroa, jolloin kokonaisbudjetti on 12 500 euroa. Avustuksen suuruus on näin ollen 80 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % myönnettävän avustuksen määrästä. ELY-keskuksen tilanneanalyysiin myöntämä avustus perustuu vakioituihin laskennallisiin palkkakustannuksiin (2 000 euroa/hlö) kun taas Business Finlandin rahoitus esiselvitykseen perustuu tosiasiallisiin toteutuneisiin kustannuksiin.

ELY-keskus myöntää rahoitusta yrityksen tilanneanalyysiä varten yhdeksi kuukaudeksi, ja Business Finland myöntää tukea yrityksen esiselvitysprojektia varten yleensä neljäksi kuukaudeksi.

Toteutuneista toimenpiteistä ja rahoituksen käytöstä tulee raportoida maksatushakemuksella, jota vastaan saa myönnetystä rahoituksesta loput 30 %. Koska ELY-keskuksen tilanneanalyysi pohjautuu laskennallisiin kustannuksiin, ei sen osalta maksatushakemuksessa tarvitse esittää toteutuneita kustannuksia vaan ainoastaan raportoida rahoituksen käytöstä. Esiselvitys on tehtävä valmiiksi ennen kuin voi saada rahoituspäätöksen kakkosvaiheeseen. Kakkosvaiheen rahoitusta voi kuitenkin hakea suoraan ilman ensimmäisen vaiheen esiselvitysprojektia.

Toisen vaiheen rahoituksella yritys voi toteuttaa kehittämistoimenpiteitä

Kakkosvaiheen rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Projektin suositeltu kesto on Business Finlandissa noin 12 kuukautta, ELY-keskuksella pääsääntöisesti 6 kuukautta.

Kehittämisrahoitusta liiketoiminnan häiriötilanteisiin voi hakea enintään 100 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaisbudjetti on 125 000 euroa. Kummassakin vaiheessa avustuksen suuruus on näin ollen 80 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % myönnettävän avustuksen määrästä. Rahoitusta ei voi hakea kumpaankin vaiheeseen samanaikaisesti.

ELY-keskusten koronarahoituksen hyväksyttävät kustannukset

Ensimmäisen vaiheen tilanneanalyysi

• palkkakustannukset (vakioitu laskennallinen palkka 2 000 euroa/henkilö)
• välilliset kustannukset 50 % laskennallisista palkoista (jolla voi kattaa muun muassa työnantajamaksuja ja vuokrakustannuksia)
• esimerkiksi 2 henkilöä (yrittäjä + yksi työntekijä) 2 000 euroa x 2 + 50 % = 6 000 euroa, josta 80 % = 4 800 euroa
• päätöksessä voidaan hyväksyä kuitenkin yhteensä enintään 12 500 euron palkkakustannukset sisältäen välilliset kustannukset, josta avustus voi olla enintään 10 000 euroa.

Toisen vaiheen kehittämistoimenpiteet

• yrityksen henkilöstön hankkeeseen kohdistuvat tosiasialliset palkat mukaan lukien yrittäjien tosiasialliset palkat
• välilliset kustannukset 50 % palkoista (jolla voi kattaa muun muassa työnantajamaksuja ja muita kuluja, esimerkiksi vuokria)
• ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien henkilöstön koulutus. Ulkopuolisia asiantuntijakustannuksia voidaan hankkeessa hyväksyä enintään 60 000 euroa
• tuotteiden kehittämiseen liittyvät raaka-aineet ja puolivalmisteet prototyypin valmistuksessa.

Business Finlandin koronarahoituksen hyväksyttävät kustannukset

Rahapalkat

• yrityksen oman henkilöstön toteutuneet palkkakustannukset siltä osin kuin henkilöstö tekee selvitys- tai suunnittelutehtäviä.

Henkilösivukustannukset

• 30 % maksetuista palkoista, jotka on hyväksytty projektille.

Ostettavat palvelut

• rahoituksella voi ostaa selvitys- ja suunnittelutyötä ostopalveluna.

Muut kustannukset

• kustannuksiin hyväksytään muita kustannuksia 20 % palkkakulujen ja ostopalvelujen yhteenlasketusta summasta, jolla voi kattaa esim. kiinteitä kustannuksia ja vuokrakustannuksia.

Koronarahoitusta ei voi käyttää

• verkkokaupan tekniseen pystyttämiseen. Rahoitusta voi sen sijaan saada esimerkiksi verkkokaupan ja digitaalisen liiketoimintamallin suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutusvaihtoehtojen kartoitukseen.
• markkinointikuluihin
• menetettyä kassavirtaa varten eikä operatiivisiin palkkakuluihin
• olemassa olevan toiminnan suoraviivaiseen toimeenpanoon
• operatiivisen tuotantotoiminnan kustannuksiin
• investointeihin, esimerkiksi koneet, laitteet, rakennukset, patentit ja lisenssit
• liiketoiminnan häiriöistä aiheutuvien tappioiden kattamiseen
• hakemuksen valmisteluun ja kirjoittamiseen liittyviin kuluihin (rahoitusta voi käyttää vain projektin aikana syntyneisiin kuluihin).

Rahoituksen raportointi

Business Finland maksaa 70 % ennakon, kun yritys on hyväksynyt rahoituspäätöksen. Jo maksettu ennakko voidaan periä takaisin, jos rahoituksen ehtoja ei ole noudatettu. Projektin kustannuksista täytyy pitää kirjaa heti projektin alusta asti ja kustannukset pitää voida yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon pitää voida todentaa. Vain projektin aika syntyneet rahoitusehtojen mukaiset kustannukset voidaan hyväksyä. Jos projektiin tulee muutoksia, tulee ne ilmoittaa. Loput rahoituksesta maksetaan loppuraportin hyväksynnän jälkeen. Maksamisen edellytys on, että projekti on toteutettu suunnitelman mukaan ehtoja noudattaen, ja loppuraportti on palautettu ajoissa. Rahoitusta ei voida maksaa, jos yrityksellä on hoitamatonta verovelkaa.

ELY-keskus maksaa myös 70 % ennakon. Loppuerän maksatushakemuksen yhteydessä yrityksen tulee selvittää tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset yrityksen toimintaan. Koska tilanneanalyysi perustuu laskennallisiin kustannuksiin, maksatushakemuksessa ei tarvitse esittää syntyneitä kustannuksia. Kehittämistoimenpiteitä koskevan avustuksen loppuerää koskevassa maksatushakemuksessa tulee esittää kehittämishankkeessa syntyneet toteutuneet tosiasialliset kustannukset ja maksatuksen yhteydessä tarkistetaan niiden tukikelpoisuus. Loppuerän maksatuksen yhteydessä huomioidaan saatu ennakkomaksu. Tarvittaessa voidaan pyytää muita selvityksiä. Avustus voidaan maksaa vain, mikäli avustuksen myöntövaiheessa olleet myöntämisen edellytykset ovat edelleen voimassa maksatusvaiheessa, esimerkiksi kannattavuusedellytykset.

Avustuksen saajalla on velvollisuus palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Myös ELY-keskuksella on velvollisuus avustuksen takaisinperintään, jos avustusta ei ole käytetty ehtojen mukaisesti.

Tämän hetkinen rahoitustilanne

ELY-keskuksiin on 11.5.2020 mennessä lähetetty 24 686 rahoitushakemusta, ja rahoituspäätöksiä on tehty 10 356 kappaletta, joiden myönnetty tukimäärä on yhteensä 91 465 514 euroa. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Päätöksiä tehdään tällä hetkellä yli 500 kappaleen päivävauhdilla. Koska hakemuksia on jätetty yli 20 kertaa enemmän kuin normaalisti koko vuonna hakemuksia jätetään, on hakemusten käsittelyaika keskimäärin noin 40 päivää.

ELY-keskuksissa käsitellyistä hakemuksista lähes 80 % on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Kielteisten päätösten syynä on ollut esimerkiksi se, että yritys on hakenut sekä ELY:n että Business Finlandin koronarahoitusta tai hakemuksessa on pyydetty avustusta ainoastaan juokseviin tai kiinteisiin kuluihin, eikä hakemuksesta löydy selkeää kehittämisnäkökulmaa.

Business Finlandiin on lähetetty yli 25 000 rahoitushakemusta ja rahoituspäätöksiä on tehty noin 12 500, joiden myönnetty tukimäärä on yhteensä noin 335 000 000 euroa. Hakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä noin 4–5 viikkoa, mutta käsittelyaika vaihtelee hakemusmäärän mukaan.

Tähän asti rahoitetuista projekteista suurin osa kohdistuu kaupan alalle, ravintola- ja matkailualalle, liike-elämän palveluille, liikenne- ja kuljetusalalle, teollisuuteen ja rakennusalalle, luoville aloille ja ohjelmisto- ja pelialan yrityksille.

Koronarahoituksen saaminen edellyttää, että yrityksen de minimis -kumulaatiossa on tilaa. De minimis -rahoituksen enimmäismäärä on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana.