Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Kaksi viikkoa sitten toteutetussa kyselyssä yritysten kiinnostus kohdistui siihen, miten pandemian oloista voidaan siirtyä uuteen normaaliin. Viranomaisten tuleekin kertoa suunnitelmistaan ja niihin varautumisesta nykyistä varhemmin, jotta koronan taloudelliset iskut saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. Pandemian rajoituksista ja niiden purkamisen suunnitelmista on tiedotettu yritysten kannalta tähän saakka kovin vähän ja kovin myöhään.
Rokotusohjelman eteneminen on avainasemassa viruksen torjunnassa. Yritykset tarvitsevat ohjelman etenemisestä nykyistä enemmän tietoa, vaikka rokotusten saatavuus vaikeuttaakin sen antamista. Erityisen tärkeää tämä on työterveyden kannalta. Sen avulla voidaan tavoittaa noin kaksi miljoonaa palkansaajaa, tärkeä osa koko rokotusohjelmasta.
Yrityksissä kaivataan nyt tietoa siitä, miten työterveyspalvelut kytketään osaksi kansallista rokotusohjelmaa ja miten sen kustannukset korvataan.
Myös rokotusohjelman kohdentamisesta odotetaan lisätietoa. Kauppakamarien kyselyyn vastanneet yritykset odottavat, että asiakaspalvelu- ja opetustehtävissä toimivat henkilöt rokotetaan heti, kun siihen on mahdollisuus. Rokotuksia tulisi yritysten mielestä kohdistaa myös niille alueille, joilla on havaittu eniten tartuntoja. Tällä tavoin pienennetään viruksen leviämisen riskejä tehokkaasti.
Kansainvälisten kontaktien kannalta on tärkeää, että rokotusohjelman edetessä saadaan pian käyttöön digitaaliset rokotustodistukset. Ne mahdollistavat myös maahanmuuttorajoitusten hallitun purkamisen. Uuden vientikaupan kannalta on aivan oleellista, että asiakkaiden tapaaminen ja perehdyttäminen saadaan käyntiin niin nopeasti kuin mahdollista.
Yritykset ovat ottaneet vastaan kovia iskuja koronapandemian aikana.
Kolme neljäsosaa Helsingin seudun yrityksistä ilmoittaa, että niiden konkurssin riski on kasvanut. Tämä näkyy erityisesti palvelualoilla, kuten ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialalla. Riski on syytä ottaa vakavasti.
Yritystukia tarvittiin kriisin vaikeimpien aikojen ylittämiseen eikä niiden tarve ei ole vielä kaikilla aloilla ohitse. Kolmatta kansallista tukipakettia valmisteltaessa on tärkeää, että toimenpiteille haetaan ajoissa Euroopan unionin hyväksyntä.
Suomi on tähän saakka noudattanut tukipolitiikassaan tiukempia enimmäisrajoituksia kuin monet kilpailijamaat. Tästä kilpailuhaitasta on syytä pyrkiä eroon. Monet yritykset kaipaavat tukiehtoihin myös lisää joustavuutta niin, että toimialan keskimääräinen menestys ei muodosta pakkopaitaa tukien tarpeen arvioimiselle.