Kirsi Parnila on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies. Kauppakamarin neuvontapalvelut

Etätyöstä paluu lähityöhön – päivitä vaarojen arviointi

Pikkuhiljaa suunnitellaan paluuta etätyöstä työpaikoille. Viranomaismääräystä etätyössä pysymisestä yksityisellä sektorilla ei ole, mutta maan hallitus on suositellut etätyötä toistaiseksi. Työnantajien on kuitenkin hyvä jo nyt suunnitella ja varmistaa turvallinen lähityöhön paluu. Työnantaja on tarpeellisilla toimilla velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Osana tätä velvollisuutta työnantajan on huolehdittava, että työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi on ajan tasalla. Työnantajan on riskienarvioinnissa käytettävä riittävää asiantuntemusta, jota on työterveyshuollolla.

Mitä toimenpiteitä työnantajan pitää tehdä vaarojen arvioinnin perusteella koronatilanne huomioiden?

Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työolosuhteet työpaikalla järjestettävä sellaiseksi, että riski altistumiselle on mahdollisimman pieni. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa työntekijöiden huolellinen ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi, tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen jne. Suositeltava toimenpide on myös se, että työpaikalla ei tarpeettomasti keräännytä taukotiloihin, halailla työkavereita tai kätellä.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Myös henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava.

Voiko toimistotyössä työnantaja velvoittaa työntekijöitä palaamaan työpaikalle, vaikka työntekijä haluaisi jatkaa etätyötä?

Työntekijällä on vain harvoin oikeus kieltäytyä työstä tai työpaikalle menemisestä. Ellei muuta ole sovittu, ei työntekijällä ole itsenäistä oikeutta etätyön tekemiseen ja lähtökohta siis on, että työnantaja voi velvoittaa lähityöhön palaamiseen. Luvallisen ja luvattoman poissaolon periaatteet ovat myös koronatilanteessa voimassa.

Kun työnantaja sallii tai velvoittaa työntekijöitä saapumaan työpaikalle, on työntekijöille annettava ohjeistus siitä, miten työ suoritetaan tartuntariski välttäen esimerkiksi huomioimalla turvavälit ja hygienia.

Työnantajan vastuulla on työturvallisuuslain perusteella huolehtia tartuntariskin minimoimisesta työssä ja kun työhön paluu on todettu turvalliseksi, sitä voidaan edellyttää.

Voidaanko lähityöhön palaamista edellyttää, jos työntekijä kuuluu riskiryhmään?

Riskiryhmään kuuluminen ei itsessään oikeuta työstä kieltäytymiseen eikä palkalliseen poissaoloon. Työnantaja ja työntekijä voivat toki sopia etätyön jatkamisesta tai jos se ei ole mahdollista esimerkiksi palkattomasta poissaolosta tai lomapäivien tai saldotuntien pitämisestä.

Pääsääntöisesti työntekijän läheisen henkilön riskiryhmään kuuluminen ei anna oikeutta kieltäytyä työpaikalle menemisestä.

Työntekijän riskiryhmään kuulumisesta on syytä konsultoida työterveyshuoltoa. Työterveyden ammattilainen antaa lausunnon työntekijän sopivuudesta työhönsä koronapandemian aikana.

Kuitenkin työnantaja tekee lopullisen arvion siitä, onko kunkin työntekijän työtehtävät ja työolosuhteet sellaiset, että työpaikalle paluu on turvallinen koronapandemian aikana. Mikäli työnantaja arvioi työpaikalle paluun turvalliseksi ja työntekijä kieltäytyy palaamasta, voidaan tilannetta arvioida työstä kieltäytymisenä.

Voiko työntekijä kieltäytyä työstä, jos työnantaja ei hanki koronalta suojaavia henkilönsuojaimia?

Vain, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, esimerkiksi terveydenhuollossa.

Muissa asiakaspalvelutehtävissä työnantaja arvioi tapauskohtaisesti suojaimien kuten hengityssuojainten ja suojakäsineiden käytön. Tällöin, jos työstä ei katsota aiheutuvan työturvallisuuslain tarkoittamaa vakavaa vaaraa, oikeutta työstä kieltäytymiseen ei lähtökohtaisesti ole. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden tehtävien luonne, asiakaskontaktit ja muut työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet.

Voiko työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies lähettää selvästi flunssaoireisen työntekijän kotiin?

Työsuojeluvaltuutettu voi, jos siihen on painavat perusteet. Luottamusmiehellä ei tällaista oikeutta ole.

Työsuojeluvaltuutettu voi keskeyttää työn, jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle. Tällainen tilanne voisi koronatilanteessa tulla kyseeseen esimerkiksi, jos oireileva työntekijä työskentelee kontaktissa riskiryhmään kuuluvan työntekijän kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa työn keskeyttämisestä työnantajalle. Sairastunutta tulee kehottaa poistumaan työpaikalta ja ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon.

Lue myös:

Uuteen normaaliin

Maan hallitus julkisti toukokuun alussa linjauksensa hybridistrategiaksi, jonka avulla pyritään yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen. Etätyön suhteen hallitus linjasi erittäin yleisluontoisesti, että...
Edellinen artikkeli Yritysten työvoimapalvelut pysyvät TE-toimistossa Seuraava artikkeli Menestyvät naiset – Susanna Blomqvist