Kauppakamarin jäsenenä saat monipuoliset koulutukset, klubit, ammattikirjat ja tietopalvelut jäsenetuhintaan. Lisäksi voit hyödyntää maksutta neuvontapalveluitamme sekä osallistua maksuttomiin verkostoitumistapahtumiin. Liity jäseneksi - Jäsenyys kannattaa!

17.09.2019

Hallituksen tartuttava nopeasti työvoiman saatavuusongelmiin ja lisättävä työvoiman tarjontaa 

Antti Rinteen hallitus on ensimmäisen budjettiriihensä ovella. Hallituksen paineet ovat kovat, sillä tulevat menolisäykset on sidottu työllisyysasteen nostamiseen 75 %:iin. Fakta on, että budjetin jakovara on kapea, eikä kaikkia menolisäyksiä ole mahdollista tehdä. 

Helsingin seudulla ja ympäri maata osaavan työvoiman saatavuus heikkenee nopeasti, eivätkä monin paikoin yritykset saa avoimiin paikkoihin yhtään hakemusta ammattitaitoisia osaajilta. 

Tulevaisuuskuva ei ole työvoiman tarjonnan kasvun osalta toiveikas. Helsingin seudulla nopeimmin kasvava väestöryhmä on yli 70-vuotiaat ja 20–34 -vuotiaiden ryhmä kasvaa vain vähän. Alueen väestönkasvusta 80 % perustuu ulkomaalaistaustaiseen väestöön: ilman sitä väestönkasvu ja työvoiman tarjonta hidastuisi merkittävästi.   

Rakenteellinen työttömyys on Suomessa OECD-maiden korkeimpia ja vaikka käytettävissä on vain vähän nopeasti vaikuttavia työvoiman tarjontaa lisääviä tekijöitä, nyt pitää toimia. 

Koulutus- ja osaamispanostukset ohjattava oikeisiin kohteisiin 

  • Ammatillisessa koulutuksessa aiotaan ohjata suuri osa aiotusta 235 milj. euron rahasta opettajien palkkaamiseen ja laatia malli kokonaisten koulutyöpäivien toteuttamisesta. Ylhäältä ohjaamisen ja rahojen korvamerkitseminen sijasta tulee panostaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja sen tukemiseen. Annetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien päättää siitä, miten kullakin alueella yritysten, työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin voidaan vastata. Tähän vielä sisäänajovaiheessa oleva uudistunut ammatillinen koulutus antaa erinomaiset välineet.   
  • Nuorten oppisopimuskoulutus on edelleen marginaalinen koulutustapa, vaikka reformi on onneksi hieman sen käyttöä lisännyt. Nuorten oppisopimuksen suurin este on korkea lähtöpalkkataso. Ratkaisu on porrastaa ensimmäistä tutkintoaan opiskelevan lähtöpalkkaa, joka nousee osaamisen karttuessa. Keskipitkällä aikavälillä vaikutus olisi arviolta 2000–4000 uutta työllistä. Julkisen talouden hyöty olisi 35–70 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. 
  • Jatkuvalle oppimiselle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet ovat isot. Ristiriita tavoitteiden ja allokoitujen rahojen välillä on vähintään yhtä iso. Uudistukseen suunnataan vuositasolla vain 5 milj. euroa, ja sekin on vielä epävarmaa, onko jakovaraa tulevaisuusinvestointeihin edes olemassa. Parlamentaarisen työryhmätyöskentelyn kautta eteneminen on liian hidasta, jatkuva oppiminen on otettava nopeasti kiinteäksi osaksi osaamisjärjestelmää toiselta asteelta korkeakoulutukseen. 
  • Helsingin seudun korkeakoulut ovat aliresursoituja suhteessa työelämän ja yritysten koulutustarpeisiin. Uudenmaan työllistä yli puolet toimii asiantuntija-ammateissa, joissa pohjana ovat korkeakoulututkinnot. Uusista työpaikoista merkittävä osa syntyy myös jatkossa korkean osaamisen sektoreille. Tämä on huomioitava alueen korkeakoulujen resursseissa.

Työperäistä maahanmuuttoa ja työn kautta tapahtuvaa kotoutumista pitää tehostaa

  • Helsingin seudulla on vapautettava englanninkielinen ammatillinen koulutus luvanvaraisuudesta. Erityisesti pk-seudulla on tarvetta ammattiosaajille, jotka työllistyvät nopeasti toimialoille, joilla yhä useammalla englanti on arkipäiväinen työkieli.  
  • Oleskelu- ja työlupien käsittely on saatava vähintään yhteen kuukauteen, oli sitten kyseessä saatavuusharkintamenettely tai asiantuntijalupa. Ajatus siirtää työskentelyyn perustuvat luvitukset työ- ja elinkeinoministeriöön on erinomainen ajatus, sillä mahdollistaa yritysten ja työelämän tarpeiden nykyistä paremman huomioon ottamisen.  
  • Työluvitukset ja yhteiskuntaan integroitumista nopeuttavat palvelut on tuotava lähelle toisiaan. Alkuvaiheen asettautumispalveluja tarjoava poikkihallinnollinen International House Helsinki -palvelu on erittäin hyvä lähtökohta, jonka ympärille voidaan kehittää erilaisia osaamisen tunnistamis-, kotoutumis- ja rekrytointipalveluja yhden luukun periaatteella.    
  • Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy yhä enemmän pk-seudulle: tämä on otettava huomioon valtion resursoineissa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, kuten myös TE-hallinnon palveluissa. Alueen tarpeet poikkeavat muusta maasta hyvin merkittävästi.   

Palkkatuki ja osatyökykyiset

  • Palkkatuen suuntaaminen nykyistä enemmän osatyökykyisiin on tarpeellista etenkin, jos uusia työpaikkoja saadaan syntymään yksityisen sektorille, jossa vaikuttavuus on suurempaa kuin julkisella tai kolmannella sektorilla. 
  • Yrityksiä osatyökykyisten rekrytointiin kannustaisi pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen kustannuksien riskin jakaminen tai pienentäminen.  

Lisätietoja:

johtaja Markku Lahtinen
Helsingin seudun kauppakamari
050 571 3564
markku.lahtinen@chamber.fi