10.11.2017

Työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin saatava vauhtia

Työperusteisen maahanmuuton luvat on käsiteltävä merkittävästi nopeammin nykyisestä puolesta vuodesta. Myös tarveharkintaa on lievennettävä, mutta käytännössä se ei nopeuta tarveharkinnan piirissä olevan työvoiman rekrytointia.

Tarveharkinnan poistaminen parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia. Osaavan työvoiman saatavuus estää kasvua, sillä yrityksillä on rekrytointivaikeuksia joka puolella maata.

Tarveharkinnasta luopuminen ei kuitenkaan riitä nopeuttamaan palkkaamista.

-Tarveharkinnan lieventämisellä ei todellisuudessa ole rekrytointia nopeuttavaa vaikutusta, sillä käsittelyajat ovat lähes samat kuin tarveharkinnan piiriin kuuluvilla ammateilla. Tämä jo osoittaa, että säätelyjärjestelmä ei vastaa yritysten tarpeisiin tai edes viranomaisten tavoitteisiin nopeutetusta työvoiman saatavuudesta, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin projektijohtaja Markku Lahtinen.

Alueellisissa linjauksissa tarveharkintaa voidaan lieventää niiden ammattien osalta, joissa on pulaa ammattitaitoisista osaajista.

-Uudellamaalla näin on tehty eräiden rakennusalan ammattien, kokkien, siivoojien, terveydenhoitoalan ammattilaisten ja kotiapulaisten osalta, Lahtinen kertoo.

Käsittelyaika lyhennettävä korkeintaan kahteen kuukauteen

Uudellamaalla työntekijän oleskelulupaa ja TE-toimiston osaharkintaa edellyttävä käsittelyaika on tällä hetkellä 4-5 kuukautta. Aika on aivan liian pitkä kysyntälähtöisille työmarkkinoille.

-Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien käsittelyaika on lyhennettävä 1-2 kuukauteen. Tämä onnistuu yksinkertaistamalla byrokratiaa, yhtenäistämällä viranomaiskäytäntöjä ja helpottamalla niiden työnantajien hallinnollista taakkaa, jotka rekrytoivat toistuvasti tarveharkinnan piiriin kuuluvia työntekijöitä, Lahtinen kertoo.

Tarveharkinnasta luopuminen parantaisi Suomen kilpailukykyä

Tarveharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Tämä tarkoittaa jopa kuuden kuukauden lupaprosessia, joka voi johtaa myös kielteiseen päätökseen.

Harkintaprosessista luopuminen parantaisi Suomen kilpailuetua ja parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti. Työministeri Jari Lindström (sin.) mukaan hallitus ei aio luopua EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta.

Lisätietoja:

Markku Lahtinen
projektijohtaja, Helsingin seudun kauppakamari
p. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi