Kaupan sijaintia säädellään liian tiukasti maakuntakaavassa

Valitettavasti Uudenmaan liitto on kauppaa koskevassa kaavaratkaisussaan täysin sivuuttanut hallitusohjelman ja lainmuutoksen linjaukset. Keskusten ulkopuolella sijaitsevien kaupan alueiden ohjaus perustuu edelleen kaupan laatuun eli kauppa on jaettu keskustahakuiseen kauppaan, kuten päivittäistavara ja muu erikoistavara, ja tilaa vaativaan kauppaan. Lisäksi kaavaratkaisun ymmärtämistä vaikeuttaa se, että erilliset kaupan alueet on jaettu kahteen luokkaan, joista toisissa laatua on rajoitettu ja toisissa ei, kertoo maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Kaupan ohjaus kaavoituksessa on saanut kohtuuttomat mittasuhteet. Kauppa elää suurta murrosta, jonka lopputulosta voi vain arvailla. Kaupan konseptit kehittyvät jatkuvasti, eikä ole perusteltua käsitellä tilaa vaativaa kauppaa erillisenä ilmiönä. Tiukka ohjaus aiheuttaa tulkintaongelmia, rajoittaa kilpailua sekä vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia reagoida muuttuvaan toimintaympäristöön. Kaupan kilpailun edistäminen on käytännössä mahdollista vain tarjoamalla kaupan toimijoille riittävästi vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja.

– Espoon Lommila on yksi esimerkki laaturajoituksen negatiivisista vaikutuksista. Espoon keskuksen alueelta puuttuvat kokonaan päivittäistavarakaupan hypermarket-tasoiset yksiköt, eikä niitä ole mahdollista sijoittaa nykyiselle tiiviisti rakennetulle keskusta-alueelle. Kun päivittäistavarakaupan suuryksikköjen palveluja ei Luoteis-Espoossa ole tarjolla, ne haetaan kauempaa huomattavankin pitkiä ostosmatkoja tehden. Sallimalla suurten päivittäistavarakauppojen sijoittaminen Lommilaan parannettaisiin alueen palveluja, lisättäisiin alueen vetovoimaa ja vähennettäisiin päästöjä aiheuttavaa autoliikennettä, Pasuri toteaa.