Helsingin seudun kauppakamari, Koronainfo, KauppakamariNYT

Korona ja palkanmaksuun liittyviä asioita

Ulkomailta Suomeen palaavan henkilön tulee rajoitusten voimaantulon jälkeen jäädä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Ulkomaan matkat ja niiltä palaaminen – 14 päivän karanteenia vastaavat olot

Ulkomaisen työvoiman liikkuvuuteen vaikuttavat matkustusrajoitukset tulivat voimaan torstaina 19.3. klo 00.00 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa oleskelua kotioloissa ilman tarpeettomia sosiaalisia kontakteja. Mikäli työntekijä joutuu tällaiseen karanteeniin, ei työnantajalla ole sen ajalta palkanmaksuvelvollisuutta eikä työntekijällä ole oikeutta tartuntatautilain mukaiseen päivärahaan.

Jos etätyön teettämisestä sovitaan, palkka maksetaan normaalisti.

Jos työntekijä annetuista rajoituksista huolimatta matkustaa ulkomaille katsotaan, että kyse on työn estymisestä työntekijästä itsestään johtuvasta syystä ja kun työntekijä ei ole työkyvytön, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, mikäli työntekijä on lähtenyt matkalleen sen jälkeen, kun ilmoitus on 12.3. annettu. Jos etätyön teettämisestä sovitaan, palkka maksetaan normaalisti.

Tilannetta voidaan tulkita samalla tavalla myös silloin, kun ennen 12.3. on matkustettu nimenomaan epidemia-alueeksi matkallelähtöhetkellä nimetylle alueelle ilman työnantajan määräystä.

Työnantajan on syytä kertoa työntekijälle seurauksista etukäteen.

Jos kyse on työmatkasta, palkka tulee maksaa myös paluun jälkeiseltä kahden viikon ajalta, vaikka etätyötä ei voitaisi teettää.

Työntekijä on jäänyt ulkomaan työmatkallaan karanteeniin, ei pääse töihin

Työnantajalla on palaamisen estymistä koskevalta ajalta palkanmaksuvelvoite. Työnantaja korvaa myös mahdolliset ylimääräiset kustannukset, kuten esimerkiksi lisäyöpymisen ja paluumatkaan liittyvät ylimääräiset kulut.

Työnantajalla on oikeus saada tartuntatautilain mukainen päiväraha, jos karanteeni on määrätty EU-alueella. EU-alueen ulkopuolella asetetusta karanteenista ei makseta Suomen tartuntatautilain perusteella korvauksia.

Työntekijä on jäänyt itse järjestämällään ulkomaanmatkalla karanteeniin, ei pääse töihin

Työntekijällä on oikeus olla poissa töistä, koska kyseessä on niin sanottu ylivoimainen este. Poissaolosta on ilmoitettava yrityksen käytännön mukaisesti. Poissaolo on palkaton, jollei etätyötä voida teettää. Jos työntekijä on karanteenissa toisessa EU-maassa, on mahdollista saada tartuntatautipäivärahaa Suomen tartuntatautilain mukaan. Tämä edellyttää asianmukaisia selvityksiä. EU-alueen ulkopuolella asetetusta karanteenista ei makseta tartuntatautipäivärahaa.

Työntekijällä ei ole oikeutta vuosiloman siirtoon karanteenin vuoksi.

Työnantaja määrää työntekijän pysymään poissa työpaikalta

Jos työnantaja määrää oman arvionsa perusteella työntekijän pysymään poissa työpaikalta tartuntariskien vuoksi, tulee tällaisen poissaolon ajalta maksaa palkkaa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia etätyön tekemisestä, jolloin palkka maksetaan normaalisti.

Työntekijä on kotonaan karanteenissa, ei ole itse sairas

Jos työntekijä määrätään viranomaisten toimesta karanteeniin, on kyse luvallisesta poissaolosta. Poissaolosta tulee ilmoittaa normaalisti.

Ensisijaisesti työnantaja ja työntekijä sopivat etätyön tekemisestä, jolloin palkka maksetaan normaalisti.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa palkkaa karanteenin ajalta, jos työtä ei voida tehdä etänä. Työnantajalla on tarvittaessa oikeus saada työntekijältä todistus karanteenista.

Vuosilomat kertyvät karanteenin ajalta normaalisti. Lomaa ei ole vuosilomalain mukaan oikeutta siirtää karanteenin takia, jos loma ja karanteeni osuvat samalle ajalle. Myöskään matkan peruuntuminen ei oikeuta loman siirtämiseen.

Työntekijällä on oikeus saada Kelalta tartuntatautilain mukaista päivärahaa karanteenin ajalta, jos etätyötä ei voida teettää.

Työntekijän lapsi määrätty karanteeniin, ei ole sairas

Jos työntekijän lapsi määrätään karanteeniin, työntekijän poissaolo on luvallinen, mutta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sillä edellytyksellä, että lasta hoidetaan kotona, työn tekeminen on tämän vuoksi estynyt ja työntekijälle on syntynyt ansionmenetystä tämän vuoksi.

Lapsen ikä ja työtehtävät huomioon ottaen, voidaan sopia etätyöstä.

Työntekijä sairastuu koronavirukseen

Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaansa normaalin käytännön mukaisesti. Poissaoloilmoitus ja lääkärintodistuksen toimittamisessa noudatetaan yrityksessä sovittua käytäntöä.

Jos sairastunut työntekijä eristetään viranomaispäätöksellä, on hänellä oikeus tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan. Päiväraha on pääsääntöisesti täyden ansiomenetyksen suuruinen. Päiväraha voidaan maksaa myös työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa.

Työntekijän lapsi sairastuu koronavirukseen

Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu koronavirukseen, on työntekijällä oikeus poissaoloon tilapäisen hoitovapaan turvin. Lain mukaan poissaolo on palkaton mutta lähes kaikkien työehtosopimusten mukaan työntekijällä on oikeus palkkaansa sairaan lapsen hoitoa tai lyhyttä tilapäistä vapaata koskevien työehtosopimusmääräysten perusteella. Asia on aina tarkistettava noudatettavasta työehtosopimuksesta.

Jos työntekijän 10 vuotta täyttänyt tai vanhempi lapsi sairastuu, työntekijällä on oikeus olla pois työstä pakottavan perhesyyn vuoksi, mutta poissaolon ajalta ei makseta palkkaa. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sillä edellytyksellä, että lasta hoidetaan kotona, työn tekeminen on tämän vuoksi estynyt ja työntekijälle on syntynyt ansionmenetystä tämän vuoksi.

Lapsen ikä ja työntekijän työtehtävät huomioon ottaen, voidaan sopia etätyöstä, jolloin palkka maksetaan normaalisti.


Olemme avanneet sivun, jolta löydät Helsingin seudun kauppakamarin ohjeistuksia yrityksille koronavirukseen liittyen.

Lue myös:

Pelisäännöt selviksi ennen etätyön aloittamista

Koronan toinen aalto kummittelee kulman takana ja monella työpaikalla mietitään kuumeisesti, pitäisikö keväällä aloitettua etätyöskentelyä jatkaa myös syyskaudella. Monia askarruttaa...
Edellinen artikkeli Tekoälyn käyttö liiketoiminnassa kiinnostaa helsinkiläisiä yrityksiä Seuraava artikkeli Helpotuksia verojen maksujärjestelyihin koronaviruksen aikana