Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Korona, kasvu ja Espoo

Raiteet vievät Espooseen. Kasvupotentiaalia löytyy Espoossa erityisesti metrovyöhykkeeltä sekä Raide-Jokerin ja kaupunkiradan varrelta. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi Espoon kaupungin näkymistä kauppakamarin Espoon aluejohtokunnan kokouksessa keskiviikkona 28. lokakuuta 2020.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä korostaa Espoon verkostomaisen kaupunkirakenteen roolia osana kasvavaa metropolialuetta. Kaupungin strategia on rakennettu yhdessä asukkaiden, yliopistojen ja yritysten kanssa. Espoossa on vahvaa kasvupotentiaalia metrovyöhykkeelle, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan varrella.

– Espoossa vastataan kaupungistumisen haasteisiin ja kasvuun kestävästi ja kilpailukykyisesti viidellä raiteiden äärelle sijoittuvalla kaupunkikeskuksella. Kasvu jatkuu kaikissa kaupunkikeskuksissa ja rakentaminen tukee Espoossa kestävää kaupunkirakennetta, Mäkelä korostaa.

Espoon väestönkasvu on kytkeytynyt siihen, kuinka paljon asuntoja rakennetaan. Viime vuonna Espoossa rakennettiin ennätysmäärä uusia asuntoja – yli 4 000. Mäkelän mukaan kasvu tulee sen osalta jatkumaan.

Mäkelä sanoo, että Espooseen pendelöidään nyt töihin aikaisempaa enemmän. Espoon verotulot eivät osin siitä syystä ole kasvaneet samassa suhteessa kuin yritystyöpaikkojen määrä Espoossa.

– Helsingin seudulta, erityisesti Lauttasaaresta ja Töölöstä, tullaan nyt mielellään Keilaniemeen töihin. Lyhyellä aikajänteellä voi näyttää, että verotulo ei kehity mutta pidemmällä tähtäimellä Espoon alueen kilpailukyky kasvaa, kun työssäkäyntialue laajenee, Mäkelä arvioi.

Länsimetron kehityskäytävällä on noin 45 000 yritystyöpaikkaa ja kaupunkiradan kehityskäytävällä noin 28 000 yritystyöpaikkaa.

– Yritystyöpaikkojen määrä on kasvanut Espoossa viime vuosina. Vuoden 2020 tammi-toukokuussa yritystyöpaikkojen määräksi arvioitiin noin 111 000, mikä on suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin, Mäkelä kertoo.

Espoossa oli työpaikkoja arviolta 127 000 vuonna 2019. Luvussa on mukana julkiset ja yritysten työpaikat.
Mäkelän mukaan koronakriisi on lähes kaksinkertaistanut työttömyyden Espoossa.
Vuoden 2018 lopulla työllisyysaste oli Espoossa 75,4 %, Vantaalla 75,5 % ja Helsingissä 73,1 %.

– Tänä vuonna työllisyysaste on huomattavasti heikentynyt. Muutaman vuoden jatkunut työttömyysasteen lasku hidastui vuonna 2019 ja pysähtyi helmikuussa 2020. Mutta maaliskuussa koronakriisi käänsi työttömyyden rajuun kasvuun, kertoo Mäkelä.

Toistaiseksi työttömyyden huippu oli viime toukokuussa, minkä jälkeen lomautettujen määrän väheneminen on kääntänyt kokonaistyöttömyyden lievään laskuun.

Kansainvälisyyden vahvistaminen avaa Espoolle monia mahdollisuuksia oppia, kehittää ja vaikuttaa.

Osaavan työvoiman saaminen on kriittisen keskeistä. Espoo etsiikin nyt ratkaisuja osaamisen pullonkauloihin esimerkiksi kansallisessa Talent Boost- ohjelmassa ja Talent Espoo -yhteistyössä.

– Edistämme Espoon kansainvälistä houkuttelevuutta yhdessä kumppaniemme kanssa. Vastaamme työvoiman kysyntään houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia Espooseen ja auttamalla heitä asettautumaan tänne, Mäkelä sanoo.

Espoon aluejohtokunta

Kauppakamarin Espoon aluejohtokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Olli Huotari Orionilta ja sihteerinä Saija Äikäs Helsingin seudun kauppakamarilta.


 

Lue myös:

Kaupunkirata kuljettaa Espoon uuteen aikaan

 

Lue myös

Espoolle hopeaa Euroopan innovaatiopääkaupunki-kilpailussa 

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen hehkuttaa hopeasijaa. ”Kauppakamarin Espoon yksikkömme on ollut yhdessä Business...

Vuoden kasvuyritykset 2021 ovat Luomoa Oy ja Unikie Oy

– Luomoalla on vahvoja näyttöjä kasvusta ja vahva myyntiputki, joka on avautumassa kansainvälisille markkinoille. Yrityksen toiminnan keskiössä...

Keski-Uudenmaan Kasvupolulta apua liiketoiminnan haasteisiin ja kasvustrategiaan

Kasvu Openin Kasvupolku®-sparraukseen voivat hakea mukaan kaikki yritykset, joilla on y-tunnus ja vahva tahto kasvattaa...