Korona kolhii kovalla kädellä myös jenkkitaloutta

Koronakuopasta kiipeäminen on kova urakka myös meille suomalaisille, tiivisti Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki (21.4.) tiistaiaamun webinaarissa. Katso tallenne.

Helsingin seudun kauppakamarin Korona, Yhdysvallat ja Suomi -webinaari sai kunnian avata verkkoon siirrettyjen ”digitilaisuuksien” sarjan, jotka jatkuvat etäyhteyksin pitkin kevättä.

Äänessä oli Keskuskauppakamarin pääekonomisti Kotamäki, joka heti alkuun korosti olevansa ekonomisti, ei itse epidemian asiantuntija.

– Siksi myös ennusteissa on edelleen paljon hajontaa, sillä meillä ei ole vielä edes tietoa, missä vaiheessa kriisiä ollaan, Kotamäki tunnusti.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin nosti hattua Suomen tähänastisille toimille. Niissä on ekonomistin mukaan noudatettu juuri oikeaa marssijärjestystä eli ensin sammutetaan kovimmat tulipalot ja pyritään tulppaamaan epidemian leviämistä.

Sen jälkeen yritetään lieventää talousjarrutuksen seurauksia ja uhkaavaa konkurssiaaltoa.

– Vaikka startti oli hieman tahmea, Suomi on infektiomäärissä hyvällä uralla. Käyrä on monen muun länsimaan tavoin edelleen nouseva, mutta olemme huomattavasti niitä matalammalla tasolla. Se kertoo, että meillä on tehty epidemian ensivaiheessa tehokasta sammutustyötä, Kotamäki kiitteli.

Korona tyrmäsi myös taloustietäjät

Käytännössä päättäjien on pitänyt kevään korvalla linjata, kumpaa polkua pyritään kulkemaan: vapaammin leviävä epidemia aiheuttaa kansantalouteen lyhyemmän shokin, mutta jättää jälkeensä synkät tautitilastot.

Karanteenipolitiikalla säästetään ihmishenkiä, mutta samalla syvennetään ja pitkitetään taantumaa, joka sekin käy kansantaloudelle kalliiksi.

– Jokainen karanteeniviikko maksaa noin 1,2 miljardia euroa. Toisaalta tämä on kriisinhoidon kovinta ydintä. Päättäjien tehtävä on määritellä, kuinka lopulta tasapainoillaan terveyden ja talouden välillä, Kotamäki painotti.

Koronakriisin nopeus ja voima ovat olleet ikävä yllätys myös talousennusteiden laatijoille. Siksi niissä on myös valtavasti hajontaa.

– Vielä helmikuussa meillä Suomessakin keskeiset tutkimuslaitokset pitivät kuluvan vuoden kasvuennusteet likipitäen ennallaan, vaikka epidemia oli Kiinassa jo pitkällä. Maaliskuun puolivälissä mentiin kasvuprosenteissa nollan pintaan ja nyt ollaan jo 5–10 prosenttia pakkasella. Pahimmissa skenaarioissa luvut ovat näitäkin synkemmät, Kotamäki tähdensi.

Amerikkalaisille kallis jälkilasku

Talouden liuku on ollut hurja myös Yhdysvalloissa, jossa epidemiariskiin suhtauduttiin pitkään vähätellen. Nyt tuosta hidastelusta maksetaan kallista laskua. Koronan kourissa ovat käytännössä kaikki keskeiset kasvukeskukset ympäri maata, etunenässä New York.

– Muun muassa presidentti Trump vähätteli ongelmaa vielä maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta ei häntä nykytilanteesta voi yksin syyttää. Jos auktoriteetit eivät ota tautia todesta, niin eivät sitä ota kansalaisetkaan, Kotamäki muistutti.

Tällä hetkellä karanteenissa on iso osa amerikkalaisista ja sillä on ollut maan talouteen halvaannuttava vaikutus. Se näkyy esimerkiksi työttömyyskorvaushakemusten määrissä.

– Aiempina lamakausina ja esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisissä hakemuksia tuli noin 650 000–700 000 viikolla. Nyt niitä tulee kuusi miljoona kappaletta viikossa ja viimeisten kolmen viikon aikana määrä on noussut yhteensä 22 miljoonaan hakemukseen. Samalla työttömyyden on ennustettu nousevan jopa 20 prosenttiin, Keskuskauppakamarin pääekonomisti listaili.

Moni on myös pohtinut, antaako koronakriisi jenkeille tarvittavan sysäyksen sikäläisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Kotamäki on tässä kohtaa vielä pessimisti.

– Osavaltioilla on jo nyt käytössään erilaisia variaatioita. Siksi en usko, että nytkään lähdettäisiin liittovaltiotasoiseen sosiaaliturvan uudistamiseen.

Pessimismin pohjat jo saavutettu?

Kovilla ollaan kiistatta myös Suomessa. Yt-neuvottelujen piirissä on jo nyt yli 430 000 työntekijää (yli 20 hengen yritykset) eikä kenelläkään ole vielä selkeää tiekarttaa, kuinka tilanteesta päästään aikanaan ulos.

Saldo on ollut synkkä myös kauppakamareiden omissa koronakyselyissä, joista tuorein julkistettiin 21.4.

Kyselyyn vastasi noin 3000 eri kokoista yritystä, joista valtaosa kertoo edelleen kärsivänsä epidemiasta. Myös liikevaihto putoaa likipitäen jokaisella. Yli puolet vastanneista aikoo tulevien kahden kuukauden aikana lomauttaa tai irtisanoa henkilöstöään. Noin 40 prosenttia on toisaalta näin jo tehnytkin. Liki kolmanneksella vastanneista myös konkurssiriski on kasvanut selvästi.

Kotamäki näki vastauksissa myös valonpilkahduksia. Vapaa pudotus näyttäisi oleva ohitse eikä pessimismi enää pahene vaikka tilanne on edelleen erittäin vakava.

– Positiivista on se, että neljäsosa yrityksistä ei koe kärsineensä epidemiasta juuri lainkaan, pääekonomisti huomautti.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti, Mauri Kotamäki kävi läpi koronan vaikutuksia Yhdysvaltojen ja Suomen taloudellisiin näkymiin.

Digitilaisuus toteutettiin Microsoft Teamsin kautta. Esitykselle on varattu aikaa 30 min., jonka jälkeen osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijalle.

Tilaisuus on osa tämän kevään digitilaisuuksien sarjaa, jonka aiheet on saatu suoraan jäseniltämme.

Katso tallenne