Korona-rokote oli Vantaan elinkeinopäivän ykköstoive

Vantaan kaupungin, Helsingin seudun kauppakamarin sekä yrittäjien järjestämä Vantaan elinkeinopäivä toteutettiin tiistaina 24.11. etäyhteyksien varassa ja elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaan mukaan muutenkin ainutlaatuisissa tunnelmissa.

– Tuskinpa kukaan olisi vuoden alussa voinut kuvitellakaan, millaiseen tilanteeseen tämä maa oikein ajautuu, hän totesi avauspuheessaan.

Samaa korosti myös Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman. Hän totesi koronakriisin tuoneen isoja haasteita, joista yritykset ja yhteiskunta ovat kuitenkin selvinneet varsin hyvin.

– Tulevat viikot ovat uusine rajoituksineen raskaita, mutta tällainen kriisi tarjoaa aina myös mahdollisuuden uudistua. Siksi koronan torjunnan lisäksi on investoitava epidemian jälkeiseen aikaan, hän kannusti.

Etenkin kysyntä puhtaista ja päästöttömistä ratkaisuista tulee koronan hellittäessä kasvamaan räjähdysmäisesti. Näillä markkinoilla myös suomalaisyrityksillä on paljon mahdollisuuksia.

– Aviapolis ja lentokenttä ovat saaneet täällä Vantaalla kaikkein kovimman iskun, mutta niillä on entistä tärkeämpi rooli koronan jälkeen. Myös raideliikenne on yksi Vantaan menestystekijä, jota ratikka tulee jatkamaan, Lindtman muistutti.

Lintilä kehui yritysten innovatiivisuutta

Elinkeinoministeri Mika Lintilä tunnusti hänkin, että kuluva vuosi on tarjonnut riittämiin turbulenssia.

– Vuoteen 2020 valmistauduttiin komeilla kasvuluvuilla, mutta eihän tämä kovin kultainen alku uudelle vuosikymmenelle ole ollut, hän huokasi.

Koronan loppusaldoa on mahdoton vielä arvioida, mutta välitilinpäätöstä voi kuulemma jo tehdä. Epidemia on lyönyt etenkin matkailua ja ravintola-alaa kovalla kädellä. Osalle yrityksistä se on kuitenkin tarjonnut uutta kasvusaumaa. Esimerkkeinä Lintilä mainitsi vähittäiskaupan sekä peli- ja ohjelmistoalan.

Yritykset ovat kaiken kaikkiaan olleet varsin innovatiivisia. Samalla on otettu digiloikka ja parannettu myös omaa tuottavuutta, Lintilä kiitteli.

Kovia kolhuja on koettu myös vientikaupassa, joka tarjoaa suoraan työpaikan noin 500 000 suomalaiselle. Viennin alamäki näkyy Lintilän mukaan suoraan alati synkkenevissä työttömyysluvuissa.

– Vantaallakin tiedetään, mitä lentoliikenteen pysähtymien käytännössä tarkoittaa, elinkeinoministeri totesi videoyhteyden välityksellä.

Koneet kuntoon ennen kisan alkua

Hallitus on tukenut kuntia ja yrityksiä varsin mittavilla tukipaketeilla, joille on tulossa myös jatkoa. Varsinaista kasvunykäystä on kuitenkin turha odotella ennen koronarokotetta.

–  Tämä aika onkin käytettävä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen. Nyt ollaan huoltotauolla ja valmiina lähtöön, kun ruutulippu koronan hellittäessä heilahtaa, Lintilä kannusti.

Muutamaa tuntia ennen webinaarin alkua oli saatu tietoa pk-seutua koskevista entistä tiukemmista koronarajoituksista. Lintilä ymmärsi, että ne saattavat tuntua syksyn keskellä suoranaiselta kärsimykseltä.

– Jaksan silti uskoa, että myöhemmin tätä 2020-lukua muistellaan kriisin sijaan kestävän kehityksen vuosikymmenenä.

Vantaa on syvässä koronakuopassa

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan nykytilanteesta noustaan vielä uudelleen siiville. Vantaa kasvaa edelleen kohisten ja muuttovoittoa kirjattiin viime vuonna noin 5600 henkeä. Vauhti on kovinta Suomessa ja jo samaa tasoa kuin 1960-luvun lopulla.

Tulevaisuudenuskoa tuo uusi yleiskaava, jossa Vantaa varautuu 185 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kasvu ohjataan joukkoliikenneyhteyksien ja lähinnä Kehäradan ja ratikkalinjan varteen eli Tikkurilaan, Myyrmäkeen ja Aviapolikseen.

– Korona on silti meille kova isku, joka tuo pelkästään tänä vuonna kaupungin budjettiin 100 miljoonan euron miinuksen. Ensi vuosi on niinikään haastava, sillä säästöjä on löydettävä 40 miljoonan edestä. Tasapainoa haemme vuonna 2023, Viljanen tiivisti.

Kaupunginjohtaja tunnusti, että Vantaan elinkeinorakenne on herkkä suhdanteille, mikä näkyy pk-seudun synkimmissä, nyt jo 14 prosentin työttömyysluvuissa.

 – Vielä mennään alaspäin, mutta koronan hellittäessä myös nousu on nopea, Viljanen muistutti.

Yrityksiä onkin yritetty tukea parhaan mukaan.  Yksinyrittäjien tukia on Vantaalla tähän mennessä maksettu noin 4,4 miljoonaa euroa. Lisänä ovat olleet vuokra- ja maksuhelpotukset.

– Seuraavaksi pyrimme yhdessä muiden lentokenttätoimijoiden kanssa saamaan EU:n elvytysrahastosta rahaa matkailun vihreään siirtymään. Sillä on merkitystä koko Suomelle, Viljanen lisäsi.

Lentokenttä katsoo vuoteen 2024

Puheenvuorojen päätteeksi kaikilta puhujilta kysyttiin toivetta pukinkonttiin ja niistä jokainen liittyi koronarokotteeseen. Sitä toivoi myös Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ulla Lettijeff Finavialta, sillä ilman rokotetta ja matkustajien omaa turvallisuudentunnetta matkustajamäärät eivät lähde kasvuun.

– Meillä oli vuosi sitten Helsinki-Vantaalla noin 60 000 matkustajaa päivässä. Nyt heitä on noin 2 200, joten kyllä siellä on erittäin hiljaista, hän tunnusti.

Helsinki-Vantaalle mittavaa laajennusta tekevässä Finaviassa on tulevaisuuden varalle useampia skenaarioita. Niistä optimistisin on se, että vuonna 2024 oltaisiin uudelleen vuoden 2019 ennätystahdissa.

– Se voi kuitenkin olla myös vuosi 2026. Kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin rokote tehoaa ja saadaanko se leviämään globaalisti. Matkustamisen tarve ei kuitenkaan katoa mihinkään. Työmatkailu toki toipuu hitaammin, kun olemme jo tottuneet videoyhteyksiin, Lettijeff totesi. 

Elinkeinopäivässä on perinteisesti jaettu myös Vantaa-mitali, joka on tunnustus ansiokkaasta toiminnasta alueen elinkeinoelämän kehittämiseksi.

Tänä vuonna valinta osui lääkejakelijana tunnettuun Tamro-konserniin, joka työllistää Vantaalla 485 henkilöä. Yhtiö tunnetaan lähinnä lääkejakelijana, mutta se laajentanut palvelujaan muun muassa hoivateknologiaan.