Korona tarjoaa mojovia vientimahdollisuuksia Pohjoismaihin

Miksi lähteä merta edemmäs kalaan,
jos saalista saa myös lähivesiltä?

Siinä kiteytettynä Team Finlandin keskiviikkoisen Restart Nordic Trade -pk-yritykset maailmalle -webinaarin keskeisin anti. Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet suomalaisyrityksille tärkeä vientisuunta ja etenkin Ruotsi on monille ensimmäinen etappi ulkomaan markkinoilla.

Samaa linjaa kannattaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan suurlähettiläiden mukaan noudattaa myös koronakriisin jälkeen, sillä naapurimaiden taloudet ovat toipumassa kevään shokkihoidosta huomattavasti Suomea nopeammin. Bkt-luvut ovat toki kevään osalta vielä synkkiä, mutta jo syksy kuuluu tuovan suunnan parempaan.

Sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan talouksilla on mennyt jo pitkään hyvin eivätkä rajutkaan elvytystoimet paina velkamittaria vielä liikaa punaiselle.

– Ruotsissa toipuminen tulee olemaan helpompaa, sillä talous ei täällä sulkeutunut. Itse asiassa arki sujuu aika tavalla entiseen tapaan. Matkailu on toki kärsinyt, mutta mitään kriisitunnelmaa ei ole ollut koko aikana, suurlähettiläs Liisa Talonpoika tiivisti.

Yleinen odotus on, että vuoden kolmas kvartaali on jo selkeästi parempi ja ensi vuonna ollaan bkt:ssä jo 3–5 prosentin kasvu-uralla.

Norja aivan oma lukunsa

Sama tuntuma oli Tanskan suurlähettiläällä Vesa Vasaralla.

– Pahin on jo ohi ja taloutta avataan asteittain. Konkursseja varmasti tulee vielä ja myös Tanskassa toimivat suomalaiset tytäryhtiöt ovat kärsineet koronasta. Mutta ei täälläkään mitään kriisitunnelmia tai massatyöttömyyden pelkoa ole, Vasara totesi.

Norja on puolestaan öljyrahastoineen aivan oma lukunsa. Bkt laskee suurlähettiläs Mikael Antellin mukaan vain noin neljä prosenttia, mikä on ennustettua vähemmän. Keväällä tilannetta synkensi koronan lisäksi öljynhinnan romahdus, josta siitäkin on selvitty kuivin jaloin.

– Nyt norjalaisilla on jo kova usko myös omaan talouteen. Esimerkiksi asuntojen hinnat nousivat toukokuussa pari prosenttia. Työttömyyden puolestaan ennustetaan putoavan nykyisestä kuudesta prosentista neljään vuonna 2022. Käytännössä se tarkoittaa täystyöllisyyttä, Vasara tähdensi.

Isoissa investoinneissa on markkinarakoa

Kolmikko kannustikin suomalaisyrityksiä olemaan nyt hereillä, jotta ehdimme mukaan naapurimaiden investointibuumiin. Norja, Tanska ja Ruotsi ovat ottamassa koronan jälkeen mittavaa viher- ja digiloikkaa, joka tarjoaa kosolti uusia vientisaumoja.

Kaikki kolme maata aikovat lähivuosina investoida mittavasti muun muassa hiilineutraaliuteen ja puhtaaseen energiantuotantoon, terveydenhuoltosektorille, infra- ja asuntorakentamiseen sekä digitalisaation vauhdittamiseen. Ne ovat myös toimialoja, joissa suomalaisilla on paljon annettavaa.

– Lisäksi alihankintaketjut ovat menneet koronan myötä monessa kohtaa uusiksi. Nyt kumppaneita haetaan myös lähempää, Liisa Talonpoika muistutti.

Samaan hengenvetoon suurlähettiläät tosin muistuttivat kilpailun kiristymisestä, sillä samoilla apajilla on moni muukin. Kaikki vähäpäästöisyyteen ja pieneen ympäristökuormaan liittyvät seikat ovat joka tapauksessa nyt myyntivaltteja.

Bisnestä kannattakin kuulemma viritellä jo nyt. Esimerkiksi Ruotsiin voi matkustaa työasioissa likipitäen normaalin tapaan ja rajoja raotetaan muuallakin. Apua vientikaupan virittelyyn saa Business Finlandista yhden luukun periaatteella.

Paikalliset referenssit avaavat ovia

Suomalaisyrityksiä kannusti liikkeelle myös suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin johtaja Patrik Lindfors.

Suomen lähetystön yhteydessä Tukholmassa toimiva yksikkö on edistänyt maiden välistä kaupankäyntiä jo 1930-luvun puolivälistä lähtien, joten kontaktiverkosto on ehtinyt kutoutua varsin kattavaksi. Kauppakamarissa on lähes 800 jäsenyritystä, joista 40 prosenttia Ruotsin puolella.

– Ruotsi on tuplasti Suomea isompi markkina ja se on monille se ensimmäinen askel vientimarkkinoille. Viimeisten viiden vuoden aikana vienti on kasvanut yli 20 prosenttia, joten suomalaisyritykset ovat täällä myös pärjänneet, Lindfors kehui.

Ruotsin markkinoita mietittäessä on Lindforsin mukaan tehtävä jo varhain selväksi, millaisella mallilla lopulta edetään: perustetaanko tytäryhtiö, edetäänkö yrityskaupan avulla vai haetaanko yhteistyökumppani.

– Vetäjän olisi kuitenkin hyvä olla paikallinen ja myynnin tueksi kannattaa hankkia ruotsalaisia referenssejä. Kouluruotsia on hyvä palautella sen verran mieleen, että pystyy avaamaan keskusteluja. Se luo aina yhteisöllisyyden tuntua. Myöhemmin pärjää kyllä englannillakin, Lindfors opasti.

Webinaaritallenne on katsottavissa Youtubessa kesän 2020 ajan.
Team Finland Talks -soittolistalla Youtubessa ovat uusimmat webinaaritallenteet.