Työelämäprofessori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta puhui Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa 14.1.2021.

Koronaa voi seurata kyberpandemia

Kyberrikolliset eivät ole kaatuneet tautivuoteille, vaan olleet koronapandemin keskellä entistä aktiivisempia. Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan seuraava globaali kriisi voi hyvinkin olla kyberpandemia, joka pudottaa maat ja maailmantalouden polvilleen vielä koronavirustakin pahemmin.

Tilaisuus tekee varkaan ja helppo raha houkuttaa. Nämä perinteiset motiivit pätevät edelleen, vaikka rikollisuus on siirtynyt entistä enemmän verkkomaailmaan. Samalla siltä suojautumisesta on tullut arkea jokaisessa yrityksessä, olipa kyse pienestä kulmakuppilasta tai pörssiyhtiöstä.

– Asialle on viime vuosina herätty myös yrityspäättäjien parissa ja digitaalinen turvallisuus on noussut yritysten riskienhallinnassa jo top 3-joukkoon, totesi Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan vuoden 2021 ensimmäisessä kokouksessa esitelmöinyt Jarno Limnéll.

Alan tunnettu ja tunnustettu asiantuntija huomautti, että kyberrikoksia tehdään myös Suomessa jo perinteisiä rikoksia enemmän. Ja koronakuukaudet ovat todennäköisesti vahvistaneet trendiä entisestään.

– Olemme ottaneet muutamassa kuukaudessa 3–4 vuoden digiloikan ja siirtäneet toimintaa verkkoon lähes kaikkialla, missä se vain on mahdollista. Raha on pankkitiskien sijaan nyt verkossa ja siellä ovat myös rikolliset, Limnéll muistutti.

Digiriippuvuus lisää riskejä

Digitalisaatio on tehostanut toimintaa ja pitänyt pyörät pyörimässä, mutta mitalilla on myös kääntöpuolensa. Kaiken keskellä voi näet unohtua, kuinka riippuvaisia jo olemme digiteknologiasta ja tietoliikenneyhteyksistä.

– Parin vuoden takaisessa kyselyssä liki puolet suomalaisyrityksistä arvioi olevansa käytännössä toimintakyvytön, jos verkkoyhteydet katkeavat vaikkapa vain yhdeksi päiväksi. Nyt tuo osuus on todennäköisesti vielä suurempi, Limnéll arvioi.

Eikä vaara suinkaan ole ohitse, vaikka tietoturva-aukot saataisiinkin kertaalleen tukittua. Verkkorikolliset ovat entistä taitavampia ja kehittävät jatkuvasti uusia keinoja, joilla ne yrittävät päästä kiinni yritysten rahaliikenteeseen tai arvokkaaseen dataan. Tuo ovi voi raottua tai avautua esimerkiksi sähköpostiviestin, harmittomalta näyttävän liitetiedoston tai haittaohjelman kautta.

– Projektin sijaan kyberturvan on oltava jatkuva prosessi, joka vaatii myös kykyä sietää ongelmatilanteita, Limnéll tähdensi.

Kyberpandemiasta seuraava harmaa sarvikuono

Koronapandemiasta puhuttiin aluksi mustana joutsenena eli kriisinä, jota ei osattu ennakoida ja johon ei osattu varautua.

Limnéllin mielestä koronaan sopii paremminkin vertaus harmaasta sarvikuonosta eli turvallisuusuhkasta, joka kyllä tiedetään ja tunnistetaan, mutta jota ei oteta riittävän vakavasti.

– Moni kansainvälinen asiantuntija on jo veikannut, että kyberpandemia tulee olemaan seuraava tällainen harmaa sarvikuono. Ja sen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset tulevat olemaan paljon koronaa pahemmat, hän maalaili.

Yhtenä riskikohteena Limnéll mainitsi finanssimaailman. Se pyörii tänä päivänä lähes täysin verkkomaailmassa ja yksi vakava häiriö voi tehdä nopeasti arvaamatonta tuhoa. Vakoilu- ja tiedonhakumielessä kyberrikollisia kiinnostavat myös muun muassa lääketeollisuus ja tutkimuslaitokset.

– Huijausten kohteena on lopulta lähes poikkeuksetta ihminen. Esimerkiksi tietomurroista ja vuodoista yli 90 prosenttia saa alkunsa kalasteluviesteistä. Kybermaailma tarjoaa siihen hyvän alustan, hän muistutti.

Kyberuhkiin liittyy usein myös informaatiovaikuttamista ja vääristellyn tiedon jakamista. Näistä riskeistä Yhdysvallat on tarjonnut tuoreen esimerkin ja jäljissä riittää siivottavaa pitkälle eteenpäin.

– Todelliset kybertaistelut käydään lopulta ihmisten mielissä heidän arvoistaan ja asenteistaan. Informaatio-aikakaudellakaan me suomalaiset emme saa kääntyä toisiamme vastaan. Kriisit ovat raskaita, mutta ne ovat myös parhaita opettajiamme, Limnéll tähdensi.


 

Helsingin seudun kauppakamarin kauppakamariyksiköiden hallitukset, aluejohtokunnat ja valiokunnat nimettiin vuodelle 2021

Helsingin seudun kauppakamarin kauppakamariyksiköiden hallitukset, aluejohtokunnat ja valiokunnat nimettiin vuodelle 2021

Lue myös:

Koulutusten ja tapahtumien toteutus jatkuu toistaiseksi etänä

Asiakkaidemme ja henkilökuntamme terveys on meille ensiarvoisen tärkeää. Noudatamme ja seuraamme jatkuvasti THL:n ja Valtioneuvoston ohjeistuksia ja määräyksiä, ja tästä syystä järjestämme kaikki koulutuksemme ja muut tilaisuutemme toistaiseksi striimeinä. Ajantasaisen koulutusvalikoimamme löydät aina KauppakamariKaupasta.
Edellinen artikkeli Axopar Boats Oy palkittiin vahvasta hallitustyöstään Kultaisella Nuijalla Seuraava artikkeli Keski-Uudenmaan Kasvupolulta apua liiketoiminnan haasteisiin ja kasvustrategiaan