Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälän blogikirjoitus koronaepidemiasta.

Koronakevät jätti jälkensä

Koronaepidemia on kohdellut Suomen taloutta toistaiseksi muuta Eurooppaa vähemmin vaurioin. Tiedot tämän vuoden tuotannon kehityksestä kertovat vastaavasti siitä, että myös Helsingin seutu selvisi koronan ensimmäisestä aallosta pelättyä pienemmin vahingoin. Riskit syksyn vahingoista ovat kuitenkin suuria.

Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksen mukaan seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski ennakkoarvion mukaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vuoden alussa liikevaihto oli vielä kasvussa.

Toimialojen erot olivat kuitenkin varsin suuria. Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta vuoden toisella neljänneksellä rakentamisessa, teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla. Rakentamisessa yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi peräti 12 prosenttia viime vuodesta, vaikka rakentamisen tahti koko maassa on lievästi laskemassa. Asuntorakentamisen korkea volyymi tuntuu kuitenkin Helsingin seudulla. Rakentamisen riskit näkyvät pidemmällä aikavälillä, kun käynnistetyt hankkeet saadaan valmiiksi.

Seudun suurin toimiala on liike-elämän palvelut, jonka liikevaihto oli vuoden toisella neljänneksellä 7 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tämä on poikkeuksellinen muutos usean vuoden tasaiseen kasvutrendiin. Myös kaupan liikevaihto laski vuoden toisella neljänneksellä kahdeksan prosenttia viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupan eri alojen ja yritysten erot menestyksessä ovat kuitenkin suuria.

Korona on kolauttanut kovimmin majoitus- ja ravitsemisalaa sekä kuljetustoimintaa.

Ravintola- ja tapahtuma-alan voimakkaat rajoitustoimet ja matkailun vähentyminen näkyvät näiden alojen liikevaihdossa ja työllisyydessä voimakkaasti. Myös kotitalouksien palvelut ovat kärsineet koronasta voimakkaasti. Vaikka kesäkuukaudet osittain paikkasivat alan yritysten kärsimiä tappioita, ovat monet alan yritykset nyt varsin kriittisessä vaiheessa. Mikäli näihin aloihin joudutaan vielä kohdentamaan uusia rajoituksia, tulisi ne suunnitella tarkasti alan yritysten kanssa. Muutoin menetetään liian monta työpaikkaa ja yritysten tekemä vuosien työ matkailuinfran rakentamiseksi.

Vastuu koronaepidemian torjunnasta on siirtynyt entistä enemmän alueille, mikä antaa mahdollisuuden ratkaisujen tekemiseen myös talouden ehdot huomioon ottaen. Helsingin vetämä pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä onkin korostanut toimenpiteiden oikeaa kohdistamista ja viranomaisten keskinäisen koordinaation lisäämistä. Nämä ovat yritysten kannalta aivan oikeita suuntaviivoja. Viranomaisrajoituksia ei pidä huiskia kokonaisille toimialoille ja kaikille toimijoille vaan kohdentaa korkean riskin toimintaan. Esimerkiksi ravintoloiden aukiolorajoituksia ei pidä enää määrätä koko alalle vaan kohdentaa ne niille toimijoille, joiden aiheuttamasta riskistä epidemian leviämiselle on selvää näyttöä.

Helsingin seudun toimialakatsaus

Pääkaupunkiseudun koordinaatiotyöryhmän suositus

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä suosittaa kaikille yrityksille kasvomaskien laajaa käyttöä asiakaspalvelutilanteissa. Tämä koskee myös julkisia palveluita, kuten joukkoliikennettä, kirjastoja ja kulttuurialaa.

Lisäksi ryhmä suosittaa erityistä varovaisuutta ja pidättyväisyyttä yksityistilaisuuksien järjestämisessä. Suositukset on syytä ottaa tosissaan, koska niiden avulla voidaan välttää taloudellisia tappioita aiheuttavia rajoituksia.

Lue myös

Viikon kysymys: vuosiloman kertyminen sairauspoissaolon aikana

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Suomen työmarkkinat joustavat kuin rautakanki – Suomi hännillä vertailussa

– Suomea verrataan toistuvasti esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Valitettavasti työehtosopimusten sisäinen joustoelementti on jäänyt Suomessa muita maita vähäisemmäksi,...

Kasvupolulta apua liiketoiminnan haasteisiin ja kasvustrategiaan

Haku Kasvu Openin Kasvupolku®-sparraukseen on nyt käynnissä. Kasvupolulle haetaan mukaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita liiketoiminnan kasvattamisesta ja kehittämisestä.