Koronan torjunta kohdennettava oikein

Uudet virustartunnat on jäljitetty pääosin matkailun mukana maahan tulleiksi. Virus on viime viikkoina levinnyt erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Uudet torjuntatoimet on syytä keskittää näihin lähteisiin, jotta toiminta olisi tuloksellista eikä aiheuttaisi liikaa vaurioita muualla yhteiskunnassa. Valtioneuvoston vastikään päättämät maahantulon tiukennukset, virustestaukset ja karanteenimääräysten kiristäminen ovat esimerkkejä toimenpiteiden kohdentamisesta sinne, missä riski on suurin.

Lentokentillä ja satamissa toimivilla viranomaisilla ja yrityksillä on nyt suuri vastuu viruksen torjunnasta.

Toimenpiteiden kohdentamisen kannalta on tärkeää, että testaukset toimivat nopeasti ja sujuvasti. Alan yrityksillä on siihen taitoa ja osaamista, jota pitää ottaa käyttöön myös julkisessa terveydenhuollossa. Monen vuorokauden odottelu testeihin pääsemiseksi ja niiden tulosten saamiseksi tulee kalliiksi työnantajille ja koko kansantaloudelle.

Kauppakamarit ovat korostaneet, että viruksen torjunnassa täytyy keskittyä toimenpiteisiin, jotka eivät tuhoa taloutta ja työpaikkoja.

Monet palvelualojen yritykset ovat ottaneet keväällä vastaan suuria tappioita toiminnan keskeyttämisen ja kysynnän kaikkoamisen vuoksi. Poikkeuksellisen monivaiheisen valmistelun jälkeen lopulta päätetyt tilapäiset yritystuet eivät kata tappioista kuin pienen osan, kaikilla aloilla eivät sitäkään. Uusia päätösperäisiä koettelemuksia ei palveluyrityksissä todellakaan kaivata.

Yritykset eivät tarvitse myöskään julkisen vallan kategorisia ohjeita työn järjestämiseen. Etätyön mahdollisuudet ja sen rajoitukset ovat tulleet kevään aikana varsin tutuiksi kaikissa yrityksissä. Työn turvallisen tekemisen olosuhteet pystytään parhaiten järjestämään yrityksissä oman suunnitelman pohjalta. Tilanteet vaihtelevat niin toimialoittain, yrityksittäin kuin työtehtävittäinkin.

Monissa yrityksissä voidaan samaan aikaan tehdä sekä etä- että lähityötä.

Todennäköistä on, että syksyllä pandemian seuraukset näkyvät myös teollisuudessa ja sen laajassa alihankinta- ja yhteistyöverkostossa. Useat teollisuusyritykset ovat selviytyneet tähän saakka vanhojen tilauskirjojen turvin. Valitettavasti pandemia on heikentänyt investointeja maailmanlaajuisesti, mikä näkyy suomalaisen teollisuuden tilauskannan heikentymisenä. Viennin kehitystä on nyt seurattava erityisen tarkasti. Valtion talousarvioon ehdotetut sähköveron alennus ja väylämaksujen puolittamisen jatkaminen ovat oikeita toimia viennin kustannusten alentamiseksi, mutta eivät riitä kovin pitkälle.