Koronasovellus ja yritykset

Miten koronasovellus toimii?

Sovellus koostuu mobiili­laitteisiin ladattavasta sovelluksesta ja viranomaisilla olevasta taustajärjestelmästä. Sovellus käyttää bluetooth-teknologiaa ja tunnistaa, jos kaksi mobiililaitetta on ollut lähempänä kuin kahden metrin päässä toisistaan vähintään 15 minuuttia.

Sovelluksen toiminta perustuu säännöllisiin vaihtuviin ja pseudonyymisiin tunnisteisiin, joista sovelluksen käyttäjää ei voida suoraan tunnistaa.

Sovelluksen kautta ei voida myöskään tunnistaa, kuka on tartunnasta ilmoittanut henkilö.

Siten myös ne ihmiset, joita tartunnan vahvistetusti saanut ei tunne tai muista tavanneensa, voivat saada mobiilisovelluksen avulla tiedon mahdollisesta altistumisestaan. Kyseessä on niin sanottu hajautettu tietojärjestelmä, joka ei lähetä viranomaisille tietoja ilman käyttäjän lupaa. Vastaavia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi Sveitsissä, Saksassa, Puolassa, Italiassa ja Latviassa. Esimerkiksi Saksassa sovelluksella on kymmeniä miljoonia käyttäjiä.

Kerääkö sovellus paikkatietoa?

Koronasovellus ei kerää paikkatietoa. Se ei siis seuraa yksittäisten käyttäjien sijaintia ja liikkumista. Siten paikka, jossa altistuminen – esimerkiksi jonkin yrityksen toimitilat – on tapahtunut, ei tule tietoon. Paikkatiedon keräämistä on pidetty riskinä yksityisyyden suojan näkökulmasta ja esimerkiksi Norjassa peruutettiin koronasovellus, joka perustui paikkatietojen keräämiseen.

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää käyttämään koronasovellusta?

Koronasovelluksen lataaminen puhelimeen on vapaaehtoista ja maksutonta. Työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää sovelluksen lataamiseen, mutta voi tietysti tiedottaa asiasta ja suositella sitä. Työntekijän ilmoitettua mahdollisesta altistumisesta koronavirukselle hänet on ohjattava työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon testiin. Testitulosta odotet­taessa on syytä pysyä poissa työpaikalta.

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari