Petri Launiainen, Korona ei varmasti ole viimeinen krisiisi, joka tulee meidä vastaan.

Koronassa voi muhia myös mainekriisi

Koronaepidemia on sotkenut arkea monessa organisaatiossa. Samalla se on nostanut esiin kriisijohtamisen ja -viestinnän merkityksen. Niissä kompastelu voi tuoda mukanaan mainekriisin ja kalliin jälkilaskun.

Koronavirus on kuluvan kevään kestopuheenaihe ja se oli perjantaina (15.5.) teemana myös Helsingin seudun kauppakamarin webinaarissa. Tällä kertaa samaan pakettiin sidottiin koronan tuomat turvallisuushaasteet sekä sen mahdolliset maineriskit yrityksille ja organisaatioille.

Asiantuntijana oli parikymmentä vuotta kestäneen poliisiuransa hiljattain viestintätoimistotyöhön vaihtanut Petri Launiainen, joka esitelmänsä aluksi kertasi kevään yleistä turvallisuustilannetta.

Rikostilastot ovat numeroiden valossa hieman kaunistuneet, mutta se ei kuulemma kerro koko totuutta tilanteesta.

– Rikollisuus on siirtynyt entistä enemmän sisätiloihin, joten se ei tule samalla tavoin poliisin tietoon. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien rikosten määrä on laskenut, mutta todennäköisesti kyse on vain siitä, että ilmoituksia on vähemmän, Launiainen muistutti.

Kevään rikostilastoista löytyi muitakin yllättäviä muutoksia. Esimerkiksi törkeät ylinopeudet ovat lisääntyneet liki 50 prosenttia, rattijuopumukset 11 prosenttia ja omaisuusrikokset 16 prosenttia.

Liikenteessä kasvuprosentit selittyvät pitkälti sillä, että poliisilla on ollut paremmin resursseja liikennevalvontaan.

– Käytännössä ammattirikolliset ovat löytäneet uusia kohteita, kuten suojavälinehuijaukset. Perinteisten asuntomurtojen tilalle ovat puolestaan tulleet iäkkäiden koteihin tehtävät koronatarkastukset, joiden mukana on viety huomattaviakin omaisuuseriä. Myös kyberrikollisuus on kasvussa ja etätyö tarjoaa siihen myös entistä enemmän mahdollisuuksia, Launiainen varoitteli.

Maineen mukana menee kaikki muukin

Korona onkin haastanut yritysten ja organisaatioiden kriisitietoisuuden ja -valmiuden aivan uudella tavalla. Samalla ovat kasvaneet myös maineriskit.

– Esimerkiksi kyberrikoksissa kohteeksi voi joutua mikä organisaatio tahansa. Ja isku tarkoittaa aina mainehaittaa myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Käytännössä se paljastaa, ettei asioita ole sittenkään hoidettu riittävällä tarkkuudella ja vakavuudella, Launiainen totesi.

Mainekriisiin liittyvät riskit tunnutaan toki tiedostavan myös yritysjohdossa.

Johtajille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan maineen ja uskottavuuden menetys murentaa yritykseltä kaiken muunkin.

Sanat ja teot tasapainoon

Koronakriisi panee puntariin myös organisaation arvot sekä etenkin johtamisen linjaukset. Jos sanoissa ja teoissa on ristiriitaa, ollaan nopeasti ongelmissa.

– Mikäli yrityksen yhtenä perusarvona on esimerkiksi vastuullisuus, on siitä pidettävä kiinni myös kriisiaikana. Esimerkiksi jokin koronavirusta vähättelevä lausunto voi tuoda mukanaan mainekriisin, jonka korjaaminen vie kauan aikaa, Launiainen muistutti.

Kriisiaikoina johtamistaidot korostuvat ja mikäli johtamisessa on ongelmia, siitä itsessään voi jo kehittyä maineriski. Oman lisänsä tuo etätyö, joka pakottaa johdon jakamaan vastuuta ja luottamaan henkilöstön itseohjautuvuuteen.

Launiaisen mukaan tämä onkin oppimisen paikka myös johtajalle: johtamisen oltava läpinäkyvää ja asioista on kerrottava avoimesti kaikki se, mitä vain pystyy.

Ja sekin pitää perustella, jos jokin seikka on jätettävä kertomatta. Hyvä työkulttuuri kun ei saisi muuttua kriisitilanteessakaan.

– Monet mainekriisit lähtevät henkilöstöstä: ollaan tyytymättömiä johonkin asiaan ja tieto vuotaa organisaation ulkopuolelle. Etätyössä avoimen viestinnän ja johtamisen merkitys vain korostuu. Samalla on oltava tarkka tyylistä. Kun valtaosa kommunikaatiosta on sähköposteja tai slack-viestejä, voi yksi huutomerkki aiheuttaa monia vääriä tulkintoja.

Koronavirheistä kannattaa ottaa opiksi

Kuinka sitten toimia, jos korona-ajan johtamisessa tai viestinnässä on käynyt kämmejä?

Kokeneen viestintäkonkarin ja myös johtotehtävissä toimineen Launiaisen mukaan pahinta on lakaista mokat maton alle ja toivoa, etteivät ne sieltä koskaan paljastu. Kriisin jälkeen kaikkien toimintaa käydään läpi tarkalla kammalla ja virheistä yritetään ottaa opiksi.

Jos organisaation toiminnasta paljastuu tuolloin tietoisia laiminlyöntejä, on edessä melkoinen mainesuo.

– Virheitä pitää pahoitella ja pyytää anteeksi saman tien. Lisäksi on kerrottava, kuinka asia korjataan. Koronaepidemiaan liittyy paljon inhimillisiä ongelmia, joten asiassa pitää olla erityisen herkkä, Launiainen tähdentää.

Ja mikäli organisaatiolla ei vielä ole omaa kriisijohtamisjärjestelmää, kannattaa sellaisen rakentaminen aloittaa saman tien.

Koronatilanne haastaa yritysten turvallisuuden ja maineen 15.5.2020

Katso tallenne: Koronatilanne haastaa yritysten turvallisuuden ja maineen

Tässä striimissä käsitellään seuraavia aiheita:

  • Katsaus koronatilanteen rikostilanteeseen
  • Inhimillinen kriisijohtaminen
  • Kybertilanteiden maineriskit organisaatioilleLuennoitsija on Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen määräaikainen viestintäpäällikkö Petri Launiainen, jonka vakituinen työ on viestintätoimisto Ellun Kanoilla.

Koronatilanne haastaa yritysten turvallisuuden ja maineen 15.5.2020

Lue myös:

Koronakuoppaan kajastaa jo kasvuvaloa

Kuluvan kevään aikana positiiviset talousuutiset ovat olleet harvinaista herkkua. Niistä saatiin kuitenkin pieniä maistiaisia Helsingin seudun kauppakamarin finanssiwebinaarissa, kun äänessä...
Edellinen artikkeli Mistä toimitusjohtaja – tai kuka tahansa työntekijä tai asiantuntija – voi tarkastaa tiedon oikeellisuuden? Seuraava artikkeli Tervetuloa kanssamme kohti uutta normaalia, hyvä asiakkaamme!