Kysymyksiä ja vastauksia perhevapaista

Perhevapaan ajaksi palkattu määräaikainen sijainen on tehnyt loistavaa työtä. Voiko hänet palkata tähän työhön toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja tarjota perhevapaalta palaavalle muuta vastaavaa työtä?

Ei voi. Sen lisäksi, että perhevapaalla olevalla työntekijällä on erityinen irtisanomissuoja, hänellä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Vain jos entistä työtä ei ole aidosti enää olemassa, hänelle tarjotaan muuta työtä. Siten sijainen joutuu väistymään.

Pitääkö työntekijälle maksaa äitiysvapaan palkkaa, jos hän jää suoraan hoitovapaalta uudelle äitiysvapaalle palaamatta välillä työhön? Entä maksetaanko äitiysvapaan palkkaa koko- vai osa-aikatyön palkan mukaan, jos työntekijä jää osittaiselta hoitovapaalta äitiysvapaalle?

Laki ei ylipäänsä velvoita maksamaan työntekijälle palkkaa äitiysvapaalta, mutta useimpien työehtosopimusten mukaan palkkaa maksetaan esimerkiksi kolmen kuukauden ajalta. Usein edellytyksenä on tietty työsuhteen kesto ennen äitiysvapaan alkua. Oikeuskäytännön mukaan työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkkaan, vaikka hän ei palaisi perhevapaiden välissä työhön. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2017:25 työnantaja joutui myös maksamaan tasa-arvolain mukaista hyvitystä syrjinnästä, kun se oli työehtosopimuksen mukaisesti edellyttänyt tietynmittaisen työssäolojakson täyttymistä perhevapaiden välissä.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2017:98 otettiin kantaa äitiysvapaan palkan suuruuteen työntekijän jäädessä äitiysvapaalle osittaiselta hoitovapaalta. Ratkaisun mukaan työntekijän ilmoitusta äitiysvapaan alkamisesta oli pidettävä samalla ilmoituksena osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä. Siten uudelle äitiysvapaalle siirtyvän työntekijän äitiysvapaan palkka oli maksettava sen palkan mukaan, jota työntekijä sai ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämistä eli käytännössä kokoaikatyön palkan mukaan.

Mitä tehdään luontoiseduille ja henkilökuntaeduille perhevapaan aikana?

Luontoisedut ovat osa palkkaa, joten palkallisen perhevapaan aikana ne pidetään voimassa, ellei toisin erikseen sovita. Palkattoman perhevapaan aikana työnantaja voi joko ottaa luontoisedun pois, antaa työntekijän käyttää esimerkiksi autoa tai puhelinta mutta työntekijä maksaa itse esimerkiksi puhelinlaskunsa, leasingvuokran tai vähintään verotusarvon verran, tai antaa työntekijän pitää luontoisedun käytössä veronalaisena luontoisetuna. Palkattoman perhevapaan aikana työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työntekijälle henkilökuntaetuja kuten virikeseteleitä tai vapaaehtoista työterveyshuoltoa. Työnantajalla olisi hyvä olla johdonmukainen käytäntö ja ohjeistus.

Voiko työntekijä jatkaa ilmoittamaansa hoitovapaata useita kertoja?

Hoitovapaata on oikeus saada oman lapsen tai muun samassa taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kumpikin vanhemmista voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden mittaista hoitovapaajaksoa. Vain erikseen työnantajan kanssa sopimalla työntekijä voi pitää useamman kuin kaksi hoitovapaajaksoa. Työnantajalla on oikeus tietää tarkka päivämäärä, jolloin työntekijä on palaamassa työhön. Jos työntekijä haluaa pitää vielä toisen hoitovapaajakson, tulee hänen ilmoittaa työnantajalle vähintään kaksi kuukautta etukäteen.

Työntekijä haluaisi jäädä osittaiselle hoitovapaalle siten, että hänen hoitovapaapäivänsä on perjantai. Onko tähän pakko suostua?

Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta eli lyhennetystä työajasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja voi kieltäytyä osittaisesta hoitovapaasta vain, jos työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle aiheutuisi siitä vakavaa haittaa, joka ei ole vältettävissä kohtuullisilla töiden järjestelyillä. Yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan, mutta jos sopimukseen ei päästä, vuorokautinen työaika lyhennetään kuuteen tuntiin tai keskimääräinen työaika keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Siten työntekijällä ei ole yksipuolista oikeutta saada osittaista hoitovapaata nelipäiväisenä työviikkona.

Miten vuosiloma annetaan perhevapaalla olevalle työntekijälle?

Perhevapaasta huolimatta vuosiloma on annettava ja pidettävä vuosilomalain sallimissa rajoissa. Vuosiloman ajankohdasta pyritään sopimaan, mutta viime kädessä työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma annetaan 2.5. – 30.9. välisenä aikana ja talviloma 30.4. mennessä. Sopimalla vuosiloma voidaan pitää seuraavan vuoden 30.4. mennessä ja 12 päivää ylittävältä osin 30.9. mennessä. Myös säästövapaasta voidaan sopia. Äitiys- ja isyysvapaan ajaksi vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta. Tällöin vuosiloma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Muiden perhevapaiden eli esimerkiksi vanhempain- ja hoitovapaan kanssa päällekkäin vuosiloma saadaan määrätä.

Osittaisella hoitovapaalla olevalle työntekijälle annetaan vuosiloma arkipäivinä kuten kokoaikatyöntekijällekin. Siten jos työntekijällä on hoitovapaapäivä esimerkiksi perjantaina, hänellä kuluu viikon vuosilomassa kuusi vuosilomapäivää eli päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhäviikot ovat poikkeus niin osa-aika- kuin kokoaikatyöntekijöilläkin.

Mikä on perhevapaakorvaus?

Työnantaja voi hakea Kelalta 2500 euron suuruista, raskaus- ja adoptiokohtaista kertakorvausta, jolla korvataan naispuolisen työntekijän äitiys- tai adoptioäidin vapaasta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Korvausta voidaan myöntää, jos ensimmäinen äitiysraha- tai adoptioäidin vanhempainrahapäivä on ollut 1.4.2017 tai sen jälkeen. Edellytykset korvaukselle ovat:

• työntekijälle on maksettu äitiysrahaa tai adoptioäidin äitiysrahaa
• työntekijälle on maksettu äitiysvapaan tai adoptiovapaan palkkaa vähintään kuukauden ajalta
• työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiys- tai adoptioäidin vapaata ja työsopimus on vähintään vuoden mittainen
• työntekijän työaika on vähintään 80 % alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta.

Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari