Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Joanna Ahokanto.

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuu 30.7.2020

Työntekijöiden lähettämisestä on kyse silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen työhön rajat ylittävien palvelujen yhteydessä. Työntekijän tulee työskennellä tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja lähettämisen on tapahduttava vain rajoitetuksi ajaksi. Työntekijöitä voidaan lähettää alihankintana, vuokratyönä tai yritysryhmän sisäisenä siirtona.

Lähetetyistä työntekijöistä annettu laki muuttuu 30.7.2020. Lakimuutoksen tarkoituksena on edistää lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan kansallisten työntekijöiden kanssa palkkauksessa ja työehdoissa. Lähetettyjen työntekijöiden työehdot määräytyvät edelleen lain ja yleissitovien työehtosopimusten mukaan.

Lakimuutokset täsmentävät lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia palkkasäännöksiä säätämällä vähimmäispalkan sijasta palkasta.

Voimaan tulevat muutokset

Muutokset ovat seuraavat:

  • Lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia palkkasäännöksiä täsmennetään. Palkka määräytyy alan yleissitovan työehtosopimuksen tai työehtosopimuksen liityntäsopimuksen nojalla sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työsuhteeseen eivät tule sovellettaviksi edellä mainittujen työehtosopimusten palkkausta koskevat määräykset, palkkaus määräytyy vastaanottavassa yrityksessä vastaavassa työssä noudatettavan palkkatason mukaan.
  • Työnantajan kuittausoikeutta työntekijän palkasta rajoitetaan. Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
  • Jos työantajan maksaman erän luonteesta on epäselvyyttä, maksettu erä katsotaan kustannusten korvaukseksi eikä palkaksi eikä sitä näin ollen huomioida palkkavertailussa eli Suomen työehtojen täyttymisen arvioinnissa.
  • Sovellettavia työehtosopimuksia laajennetaan alihankinta- ja yritysryhmän sisäisissä siirroissa.
  • Majoitusolosuhteita koskevia vaatimuksia sovelletaan samoin kuin kansallisiin työntekijöihin.
  • lisätyöehtoja, joita tulee soveltaa pitkissä eli yli 12 kuukautta kestävissä lähettämistilanteissa; työehtosopimusten työaikaa, vuosilomaa ja työturvallisuutta koskevien määräysten lisäksi myös määräykset korvauksista, lisistä ja taloudellisista eduista.
  • Työnantajalla on velvollisuus korvata lähetetylle työntekijälle Suomen tavanomaisesta työntekopaikasta liikkumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset lähettämisen aikana. Suomeen lähettämisistä aiheutuviin matka- ja majoituskustannuksiin on säädetty myös suojasäännös. Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lähetetty työntekijä ei saa suojaa alkuperämaan lain, käytännön tai työsopimuksessa sovitun perusteella tai suoja alittaisi olennaisesti Suomessa kyseisen työn osalta tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän tason.
  • Työnantajan tiedonantovelvollisuus laajenee. Yritysten tulee jatkossa tehdä ennakkoilmoitus kaikista lähetettävistä työntekijöistä. Vastapainoksi lähettävien yritysten hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään uudistamalla ilmoitusjärjestelmää.

Muutosten voimassaolo ja siirtymäaika

Muutokset tulevat voimaan 30.7.2020. Työntekijöiden lähettämisen ilmoittamista koskevat säännösmuutokset tulevat voimaan ilmoitusmenettelyn muutosten edellyttämien teknisten muutosten valmistuttua 1.10.2021.

Lisäksi siirtymäaika on 12 kuukautta niihin Suomeen lähetettyihin työntekijöihin, joiden lähettäminen perustuu ennen lain voimaantuloa tehtyyn palvelujen tarjontaa koskevaan sopimukseen.

Lue myös:

Tratta eli julkisuusuhkainen maksukehoitus

Nykyisessä muodossaan tratta on niin sanottu yksityisoikeudellinen tratta, jonka kanssa viranomaisilla ei ole tekemistä ja niin sanotun protestoinnin eli julkistamisen...
Edellinen artikkeli Vilkastuneilla mökkikaupoilla onnistuu asiantuntijan vinkeillä – vältä aloittelijan mokat Seuraava artikkeli Uusmaalaisille nuorille lisää opiskelupaikkoja alueensa korkeakouluihin