Kirsi Parnila on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies.

Määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön päättyvät vuodenvaihteessa – ohessa muistilista siirtymäsäännöistä

Työvoiman vähentämistä koskevat, 1.4.2020 alkaneet, määräaikaiset muutokset (lyhyempi yt-neuvottelu- ja ilmoitusaika lomautustilanteissa, määräaikaisten lomauttamismahdollisuus, koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, pidempi takaisinottoaika) päättyvät 31.12.2020.

Jokaisessa muutoksessa on omanlaisensa siirtymäsäännös eli määräys siitä, miten lakia sovelletaan sen voimassaolon päättymisen yhteydessä. Nämä säännöt on tunnettava, jos työnantaja vielä loppuvuoden aikana aikoo hyödyntää lakimuutosten tuomat edut. Lisäksi on tarkistettava noudattavaksi tulevan työehtosopimuksen määräykset.

Lyhyempi yt-neuvotteluaika

MUUTOS: Lomautusta koskevia yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lyhennettiin 14 päivästä ja 6 viikosta molemmista 5 päivään.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖS: Jos työntekijän lomauttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat alkaneet tämän lain voimassa ollessa, mutta neuvottelut jatkuvat tämän lain voimassaolon päätyttyä, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita.

  • Yhteistoimintalain mukaan kutsu (neuvotteluesitys) on annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista. Neuvottelut alkavat siis vasta ensimmäisestä neuvottelusta, jonka on oltava viimeistään 31.12.2020, jotta voi noudattaa lyhyempää neuvotteluaikaa.
1.1.2021 jälkeen alkavissa yt-neuvotteluissa noudatetaan jälleen 14 päivän tai 6 viikon neuvotteluaikoja.

Lyhyempi lomautusilmoitusaika

MUUTOS: Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin 5 päivään.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖS: Työnantaja, joka ennen tämän lain voimassaolon päättymistä on ilmoittanut työntekijälle lomauttamisesta, saa lomauttaa työntekijän, kun ilmoituksesta on kulunut vähintään viisi päivää.

  • Lomautusilmoitus on siis annettava työntekijälle viimeistään 31.12.2020, jotta voidaan soveltaa 5 päivän lomautusilmoitusaikaa. Lomautusilmoitus on annettu, kun työntekijä on saanut sen tiedoksi.
  • Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Lomautusilmoitus on tarkoituksenmukaista antaa kirjallisesti, mutta myös suullinen ilmoitus on pätevä. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköpostitse. On huomattava, että lomautusilmoituksen toimittamiseen ei liity samanlaista viikon olettamasääntöä kuin työsopimuksen päättämisilmoitukseen, vaan työnantajan on tarpeen vaatiessa näytettävä toteen, milloin työntekijä on saanut sen tietoonsa.
1.1.2021 alkaen noudatetaan jälleen 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.

Määräaikaisen lomauttaminen

MUUTOS: Väliaikaisten muutosten voimassaoloaikana työnantaja on saanut lomauttaa määräaikaisen työntekijän samoin edellytyksin kuin työntekijän, joka työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖS: Lain 5 luvun 2 §:ää saadaan kuitenkin soveltaa lain voimassaolon päätymisen jälkeen jatkuvaan lomautukseen, kun lomautus on alkanut tämän lain voimassa ollessa.

  • Määräaikaisen työntekijän lomautuksen tulee alkaa lain voimassa olon aikana eli viimeistään 31.12.2020. Lomautuksen alkamisella tarkoitetaan sitä, että vähintään yhden lomautuspäivän on osuttava vuoden 2020 puolelle.
Vuoden 2021 puolella työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Koeaikapurku taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä

MUUTOS: Koeaikapurku voidaan tehdä väliaikaisten muutosten voimassaoloaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Tämä koskee myös määräaikaisia työsuhteita. Jos määräaikaisessa työsopimuksessa on sovittu koeaikaehdosta, koeaikapurku on mahdollinen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, vaikka työsopimuksessa ei olisi irtisanomisehtoa.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖS: Koeaikapurkuun on vedottava lain voimassaoloaikana, jos syy on tuotannollinen ja taloudellinen.

  • Purkamisen on siis tapahduttava viimeistään 31.12.2020.
1.1.2021 alkaen koeaikapurkua ei saa tehdä taloudellis-tuotannollisin syin.

Takaisinottoajan pidennys

MUUTOS: Takaisinottovelvollisuus pidennettiin neljästä kuukaudesta 9 kuukauteen, kun työntekijä on irtisanottu määräaikaisten väliaikaisten muutosten voimassaoloaikana. Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia lain voimassa olon aikana (1.4.–31.12.2020) taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖS: Lain 6 luvun 6 §:n mukaista takaisinottoaikaa sovelletaan silloin, kun työsopimus on irtisanottu tämän lain voimassa ollessa.

  • Yhdeksän kuukauden mittaista takaisinottoaikaa noudatetaan, jos työsopimus irtisanotaan ja työsuhteen päättymisilmoitus on toimitettu työntekijälle tiedoksi viimeistään 31.12.2020. Irtisanomisilmoituksen tiedoksisaantiajankohta on ratkaiseva.
  • Jos työntekijä irtisanotaan ja saa irtisanomisilmoituksen tiedoksi joulukuussa, on takaisinottoaika 9 kuukautta riippumatta työsuhteen kestosta.
Vuoden 2021 puolella tapahtuneisiin irtisanomisiin noudatetaan 4 tai 6 kuukauden mittaista takaisinottoaikaa riippuen työsuhteen kestosta.


Kirsi Parnila
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö

Myös työntekijän työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia vuoden 2020 aikana. Pääosa väliaikaisista laeista päättyy 31.12.2020.

1.1.2021 alkaen omavastuuajalta ei makseta päivärahaa, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020. Lisäksi ansiopäivärahan maksaminen edellyttää 6 kuukauden työ- ja jäsenyysaikaa (3 kuukauden sijaan), ellei ansiopäivärahan maksaminen ole alkanut viimeistään 31.12.2020.

Lue myös

Työaikalakiin ja työsopimuslakiin tulevat muutokset koskien 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä

Tässä artikkelissa kerron muutosturvaan ja osa-aikatyöhön liittyvistä muutoksista, joista säädetään työsopimuslaissa...

Sähköinen allekirjoitus ja sopimuksen muotovapaus

Sopimuksen muotovapaus Suomessa lähtökohta on sopimusten muotovapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti, konkludenttisesti...

Yritysperintäkuluille ylärajat

Kuluttajien kohdalla perintätoimia on edellä mainituin tavoin rajoitettu jo pitkään. Yritysperintäkulujen rajoitukset koskevat myös esimerkiksi yhdistyksiä ja...