Osaajia tarvitaan myös koronakriisin jälkeen

Vain muutama viikko sitten yritysten kokema osaajapula oli kiihtynyt entisestään vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, mutta nyt lomautettujen lukumäärä nousee tuhansilla, ellei peräti kymmenillä tuhansilla henkilöillä päivittäin. Uudellamaalla oli maaliskuun lopussa lomautusvaroituksia tai YT-neuvotteluja on käynnistetty kahdessa viidesosassa yrityksiä ja vain hieman yli kolmannes uskoo välttyvänsä lomauksilta seuraavan kahden kuukauden aikana.

Korona ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Uudenmaan työikäisestä väestöstä noin neljännes jää seuraavan 15 vuoden aikana eläkkeelle.

Samaan aikaan yhä useampi tehtävä vaatii korkeakoulutasoista koulutusta. Vaikka osaajapula painuu vallitsevan tilanteen myötä hetkeksi taka-alalle, se ei sinänsä katoa ja akuutin kriisin helpotettua työllisyysasteen ja osaamistason noston on pysyttävä agendan yläpäässä. Jotta yritykset saavat osaajia ja ihmiset löytävät töitä, on satsattava nopeisiin keinoihin osaamisen oikeaksi kohdentamiseksi.

Työelämän ja koulutustoimijoiden tiivis yhteys on koronakriisin jälkeisessä maailmassa aikaisempaankin tärkeämpää. Jotta yritykset pääsevät kriisin jälkeen jaloilleen mahdollisimman nopeasti, on saatavilla oltava oikeanlaista osaamista nopeasti ja joustavasti. Se edellyttää työelämän ja oppilaitosten välistä tiivistä yhteistyötä ja hallituksen on satsattava tämän yhteyden tukemiseen. Yksi konkreettinen toimi työelämäyhteyden tiivistämiseksi on kohdistaa hallitusohjelmassa mainittu 235 miljoonan euron tulevaisuusinvestointi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseksi uudelleen siten, että se tukee yhteistyötä työelämän ja yritysten välillä.

Oppilaitokset ja korkeakoulut siirtyivät tiiviissä tahdissa etäopetukseen.

Yksi suurista huolenaiheista etäopetukseen siirtymisessä on niiden nuorten asema, jotka eivät saa kotoaan tukea opiskeluun.

Jotta kriisin jäljet pystyttäisiin korjaamaan, on satsattava erityisesti heidän tukemiseensa. Koko ikäluokkaa koskeva oppivelvollisuusiän nosto on tässä tilanteessa väärä lääke ja siihen tarkoitetut resurssit on käytettävä täsmätukitoimiin sen varmistamiseksi, että kukaan ei putoaisi kelkasta.

Kriisin seurauksena osaajatarpeissa tapahtuu väistämättä alakohtaisia muutoksia. Kolmantena keinona on satsaaminen jatkuvaan oppimiseen mahdollistamalla nopea uudelleenkouluttautuminen tukemalla korkeakouluja tarjonnan kehittämisessä.

Aallonpohjasta noustaan työelämän ja osaamisen tiukalla kytköksellä. Hallitusohjelman osaamiseen suunnattujen resurssien kohdennus on mietittävä rohkeasti ja huolellisesti uudelleen.