Helsingin seudun yritykset toivovat koronarajoituksiin kohtuullisuutta ja selkeyttä

Helsingin seudun yrityksissä näkyy nyt varovaista toiveikkuutta. Yrityksissä arvioidaan, että koronapandemia on vaikuttanut niiden liikevaihtoon, mutta yleistilanne on kesän jäljiltä odotettua parempi. Yrityksistä 26 % arvioi, että konkurssiriski on koronan aikana kasvanut, sen sijaan kesän aikana toimialakohtaiset erot ovat tasoittuneet. Tiedot käyvät ilmi kauppakamarien yrityskyselystä, johon vastasi pääkaupunkiseudulla lähes 900 yritystä.

– Vaikka toimialojen sisällä on paljon vaihtelua, suuresti kärsineiden alojen liikevaihto-odotukset ovat toipuneet jonkin verran. Tämä on nähtävissä majoitus- ja ravitsemisalalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä viihde- ja virkistyspalvelualalla. Tätä kesän aikana alkanutta suotuisaa kehitystä on pyrittävä jatkamaan kaikin keinoin pitämällä yllä kotimaista kysyntää, kertoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Helsingin seudulla hätä on suurin erityisesti matkailussa, liikennepalveluissa, tapahtumateollisuudessa ja ravintola- ja majoitusalalla. Yrityskyselyyn vastanneista majoitus- ja ravintola-alan yrityksistä yli puolet arvioi koronaviruspandemian vaikuttavan henkilöstömäärään lomautusten tai irtisanomisten kautta.

– Majoitus- ja ravitsemisalan tilanne on kriittinen, jos uusia rajoituksia määrätään ilman, että otetaan huomioon yritysten erilaiset lähtökohdat. Yrityksille on annettava mahdollisuus osoittaa, että ne osaavat huolehtia asiakasturvallisuudesta ennen kuin koko alaa koskevia rajoituksia asetetaan, painottaa Lahtinen.

Kyselyyn vastanneissa yrityksissä Helsingin seudulla arvioidaan, että yritysten on vaikea pysyä perässä nykyisessä sääntelyssä. Yritykset kokevat, että viranomaisten ohjeistukset ovat liian poukkoilevia, eivätkä ne ota riittävästi huomioon yritystoiminnan toimialakohtaisia tai toimialojen sisällä olevia eroja. Avoimissa vastauksissa kritiikki nopeasti muuttuvia ja vaikeasti tulkittavia ohjeistuksia kohtaan on voimakasta. 

Koronan toinen aalto on vasta voimistumassa, joten yritysten tuen tarve ei ole vielä hävinnyt. Vaikka yritystuet eivät ole kuin osa elpymistä, ne auttavat muutoin elinkelpoisia yrityksiä selviämään välittömän kriisin yli.

– Yritystuet tulee kohdentaa niin, että yritykset voivat pitää liiketoimintansa käynnissä ja työntekijänsä töissä. Valtiokonttorin kautta jaettavaa yleistä kustannustukea on järkevää jatkaa ja muuttaa jakokriteerejä niin, että myöntämisessä huomioidaan yritykset, jotka ovat kärsineet koronakriisistä eniten, Lahtinen sanoo.