Kauppakamari: Yritysten näkemykset paremmin mukaan koronarajoitusten purkamisen suunnitteluun

Rokotusten alakohtainen ja alueellinen kohdentaminen, koronarokotuspassit ja pikatestien edistäminen nousevat esiin yritysten korostamina keinoina, kun etsitään keinoja ulos koronataantumasta. Yritykset tulee ottaa vahvemmin mukaan, kun suunnitellaan keinoja koronapandemiasta ulos pääsemiseksi.

Hallituksen suunnitelmassa (2021:16) pandemian rajoitustoimien purkamisesta todetaan, että purkutoimien tulisi alkaa ryhmistä, joille rajoitustoimet ovat aiheuttaneet aivan erityistä rasitetta. Helsingin seudulla on iso joukko koronan takia kriisiin joutuneita yrityksiä, jotka ovat olleet yli vuoden suljettuna tai pystyneet toimimaan vain hyvin rajoitetusti ja tappiollisesti. Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtisen mukaan esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto oli vuoden 2020 viimeisellä kvartaalilla Helsingin seudulla 37 prosenttia alemmalla tasolla kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

– Vastaava luku kuljetus- ja varastointitoimialla oli 33 prosenttia, eikä tilanne ole edellä mainittujen toimialojen ja rinnakkaisten palvelutoimialojen, kuten tapahtumatuotannon, yksityisten palveluiden ja matkailun osalta yhtään sen parempi vuoden 2021 alun jälkeen. Rajoitustoimet ovat kurittaneet Helsingin seudun palveluvaltaista taloutta muuta maata huomattavasti ankarammin, joten kriisissä oleville yrityksille on annettava riittävästi elinkeinovapautta ja mahdollisuuksia olla mukana aktiivisesti koronan selättämisessä ja työpaikkojen säilyttämisessä, Lahtinen linjaa.

Lahtinen painottaa, että rajoitusten purkamiseen ja koronasta ulos -suunnitteluun tarvitaan selkeyttä ja ennakoitavuutta. – Liiketoimintaa ei voi tehdä kannattavasti tai kestävästi, jos yrityksille annetaan vain muutama päivä reagoida päätöksiin. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan elinkeinovapauden kutistaminen rajoittamalla ruokaravintoloiden aukiolo ainoastaan klo 18:aan saakka tuntuu järjenvastaiselta päätökseltä tilanteessa, jossa asiakaskäynnit voidaan varmasti järjestää riittävän terveysturvallisesti, Lahtinen sanoo

Ennakoitavuutta ja pitkälle ulottuva exit-suunnitelma

Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja Suomen Messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen moittii rajoitusten kaavamaisuutta ja exit-suunnitelmasta puuttuvaa ennakoitavuutta.

– Ammattimaiset tapahtumajärjestäjät osaavat toteuttaa yleisötilaisuuksia turvallisesti myös koronaepidemian aikana. Nykyrajoitukset ovat aivan liian kaavamaisia. Rajoitusten soveltamisessa tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon esimerkiksi tilaisuuksien luonne, tilojen koko tai terveysturvallisuuteen muita oleellisesti vaikuttavia asioita, kuten ilmanvaihto sisätiloissa tai kulkusuuntien määrittely, Vepsäläinen sanoo.

Hänen mukaansa yli vuoden suljettuna olleet, pandemiasta eniten kärsineet toimialat tarvitsevat konkreettisen ja selkeän, riittävän pitkälle ulottuvan exit-suunnitelman, joka auttaa uudelleenkäynnistymisessä. – Kaikki ymmärtävät, että tilanteet voivat muuttua mutta sen ei saisi antaa vaikuttaa siihen ettei ole mitään suunnitelmaa tai tavoitteita. Liiketoiminnan hallittu ja turvallinen avaaminen on parasta mahdollista tukea koronataantumaan, hän jatkaa.

Rajoitusten lieventämistä ruokaravintoloihin, kylpylöitä auki

Yritysjohtajat korostavat, että rajoitusten purkuun tulee ryhtyä heti, kun ne eivät ole enää välttämättömiä. Mall of Triplan toimitusjohtaja Kati Kivimäki on huolissaan siitä, että ruokaravintolat joutuvat menemään kiinni pääkaupunkiseudulla jo iltakuudelta.

– Tällä toimenpiteellä vapautetaan liiketoiminta, mutta käytännössä estetään asiakasta käyttämästä palveluita. Miten työssä käyvä ihminen ehtii perheen kanssa syömään ravintolaan työpäivän jälkeen, jos ruokaravintola menee kiinni klo 19 ja keittiö sulkeutuu yleensä jo tuntia ennen, Kivimäki kysyy. – Kauppakeskuksessa toimialat tukevat toisiaan, joten ravintoloiden sulkeminen ennenaikaisesti vaikeuttaa merkittävästi myös toisten toimialojen menestymistä, kun asiakasvirta vähenee illalla.

Kivimäen mukaan on hyvä, että ravintolat saatiin auki, mutta varsinkin ruokaravintoloiden aukioloaikoja ei saa rajoittaa näin rankasti. – Kahvilat ja ravintolat eivät pian enää selviydy, jos elinkeinoelämää rajoitetaan enemmän kuin on todellisuudessa tarpeen terveysturvallisuuden nimissä, hän jatkaa.

Toimitusjohtaja Juha Mähönen Vuoristo-yhtiöistä ihmettelee myös ravintolarajoituksia, joita on hyvin vaikea perustella terveysturvallisuuteen liittyvillä faktoilla.

– Ruokaravintoloissa ei ole juurikaan ollut tartuntoja. Ruokaravintoloissa olisi pitänyt palata ravintolasulkua edeltäneeseen aikaan, jolloin anniskelu päättyi klo 22 ja ravintolat olivat avoinna klo 23:een. Kovat ravintolarajoitukset vaikeuttavat myös hotellien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan, Mähönen painottaa. Mähönen johtaa Haikon kartanoa, joka on kärsinyt rajoituksista, kun liikuntatilat, kylpylä ja ravintolat on jouduttu pitämään kiinni.

– Kylpylöissä kloorattu vesi ja omavalvonta ovat estäneet tehokkaasti tartunnat allasosastoilla. Kylpylät tulisikin poistaa lain soveltamisalasta tai sitten sulkupäätökset pitäisi purkaa. Asiakasmäärien rajoittamiset, riittävät turvavälit ja hygienia auttavat turvallisessa asioinnissa, Mähönen sanoo.

Koronapassi avaisi liikkumista

Yritysten johdosta tulee vahva viesti myös rokotusten saatavuuteen ja koronarokotustodistukseen. Digitaalinen koronatodistus kansainvälisen matkailun lisäksi tulisi ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön myös kotimaassa. Rajoitusten purku pitäisi aloittaa rokotetuista, taudin sairastaneista sekä tuoreen testituloksen saaneista henkilöistä. Myös etätyösuosituksia pitäisi ryhtyä purkamaan asteittain, vaikkapa kesän aikana.

Korsisaari-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Korsisaari kertoo, että ihmisten liikkuvuuden rajoitukset ovat heijastuneet suoraan matkustamiseen ja yritysten tilanteeseen.

– Henkilöliikenteessä on tehty paljon turvallisen matkustamisen lisäämiseksi – asiakkailla on käytössä maskit, käsidesejä on saatavilla osassa autoja, autoja puhdistetaan tehostetusti ja kuljettajat käyttävät maskeja. Matkustaminen on turvallista, kun ihmiset noudattavat yleisiä ohjeistuksia koronaan liittyen, Korsisaari sanoo.

Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen korostaa, että koronapikatestejä pitäisi ottaa käyttöön satamissa ja lentokentillä.

– Antigeenipikatestien käyttöönottoa pitäisi edistää. Ne ovat PCR-testejä nopeampia ja edullisempia ja jo yleisesti käytössä muualla Euroopassa. Kun työmatkaliikenne saataisiin avautumaan turvallisesti, myös ulkomaiset turistit pääsisivät kesällä Suomeen, mikä auttaisi matkailu- majoitus- ja ravintola-alaa toipumaan, Niin kauan kuin Schengen-rajan sisävalvonta on voimassa, maahantulon pitäisi olla sallittua toisesta Schengen-maasta koronatodistuksella eli merkinnällä saadusta rokotteesta, negatiivisella testituloksella tai todistuksella sairastetusta taudista, Keronen linjaa.

HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen liputtaa rokotusten sekä alueellista että yritysten henkilöstöryhmiin liittyvää kohdentamista.

– Rokotuksia pitäisi kohdentaa palvelualoilla henkilökunnalle, joka työskentelee asiakasrajapinnassa. Yritykset voisivat palvelualoilla, ja uskoisin, että kaikilla toimialoilla, osallistua nykyistä enemmän taudin selättämiseen, jos työterveys saataisiin mukaan aidoksi rokotuskanavaksi julkisen terveydenhuollon rinnalle. Tämä mahdollistaisi sen, että asiakkaiden kanssa jatkuvasti kontaktissa oleva henkilöstö voitaisiin rokottaa työnantajan organisoimana. Esimerkiksi 200 työntekijän Prisman rokottaminen pitää tapahtua vaiheittain ja ennakoidusti, jotta kauppa voidaan pitää auki. Samalla vapautuisi julkisen sektorin terveydenhuollon resursseja muihin terveydenhuollon tehtäviin, Liimatainen painottaa.

Tukitoimiin lisää tehoa

Tukiratkaisuja pitäisi kohdentaa vielä vahvemmin pahimmin kärsineille toimialoille huomioiden eri kokoisten yritysten tarpeet.

– Isot, työllistävät yritykset tarvitsevat tukikaton nostamista välittömästi 10 miljoonaan euroon. Nykyinen Kustannustuki III nosto 1,8 miljoonan euroon on hyvä askel, mutta riittämätön. Pienten yritysten ja erityisesti eri tukimuotojen väliin jäävien, kuten freelancereiden, tukiongelmat pitää ratkaista nopeasti, Vepsäläinen linjaa.

Kivimäki sanoo, että yritystoiminnan rajoittaminen ja rajoitteiden purkaminen pitää olla johdonmukaista toimintaa ja siitä pitää viestiä selkeästi ja mahdollisimman hyvissä ajoin.

– Parasta kaikesta on positiivinen viestintä. Ei saa jatkuvasti luoda epävarmuutta ja uhkatekijöitä. Pitää rakentaa luottamusta tulevaisuuteen, Kivimäki korostaa.

Lue myös:
Edellinen artikkeli Kehysriiheen kauppakamarista: Helsingin seudun yritykset tarvitsevat 30 000 uutta työntekijää Seuraava artikkeli Kauppakamarikysely: Yritysten näköpiirissä ei ole uutta normaalia lähiaikoina, mutta toiveikkuus viriää