Korona ei ole poistanut osaajapulaa

Uudenmaan työllisyystilanne on koronapandemian vaikutuksesta vaikea. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut väestörikkaalla, tiivisti asutulla ja työmarkkinoiltaan palveluvaltaisella pääkaupunkiseudulla selvästi koko maata nopeammin. Osaajatarpeeseen vastaaminen vaatii tiiviimpää alueellista yhteistyötä.

Pandemia ei ole helpottanut työvoimapulaa Uudellamaalla.

– Työttömyys painottuu alueellamme nuoriin ja tammikuun lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli hälyttävästi lähes 73 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kertoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Uusimaa tarvitsee monia akuutteja toimia koronapandemian vaikutuksista selviämiseen. Oppilaitokset, korkeakoulut, yritykset ja TE-hallinnon yhteen kokoava Ennakointikamari etsii ratkaisuja työllisyyteen, työvoimaan ja osaamistarpeisiin. Oja muistuttaa, että monet osaamisen työelämävastaavuuden haasteista ja ilmiöistä eivät kumpua koronasta.

– Uudenmaan yrityksiä on vaivannut jo vuosia pula osaavasta työvoimasta. Se ei ole ratkaisevasti helpottanut pandemian aikana. Ennusteiden mukaan työelämän vaatimustasot tulevat jatkossa vain kasvamaan. Alueen nykyisiin, ja eritoten tuleviin, osaajatarpeisiin vastaaminen vaatii siis oikeanlaisia toimenpiteitä usealla eri sektorilla, Oja painottaa.

Osaamisen uudistaminen ja sen johtaminen ovat yrityksille entistä keskeisempiä kilpailutekijöitä.

– Uudenmaan yritykset ottavat osaamisen kehittämisen vakavasti. Osaajatarpeeseen vastaaminen edellyttää kuitenkin entistä joustavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä alueen yritysten, koulutustoimijoiden ja TE-hallinnon välillä, sanoo Ennakointikamarin puheenjohtajana toimiva henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen Työeläkeyhtiö Elosta.

Ratkaisuja on etsittävä niin ammatillisesta koulutuksesta kuin korkeakoulutuksestakin.

– Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on yli 20-vuotiaita, työelämästä jo kokemusta hankkineita henkilöitä. Se on huomioitava ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, joka ei saa jäädä oppivelvollisuusiän laajentamisen jalkoihin. Samaan aikaan pk-seudulla on myös krooninen pula korkeakoulujen aloituspaikoista, sillä alueen korkeakoulujen vetovoima kasvaa vuosi vuodelta mutta aloituspaikkojen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut samassa suhteessa, Oja toteaa.

Ennakointikamari korostaa osaajapulan ratkaisemisessa yhteistyötä

Ennakointikamari

Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraava Ennakointikamarin tilannekatsaus julkaistaan keväällä 2021.

Ennakointikamarin projektipäällikkö on Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Lue myös:
Edellinen artikkeli Työterveyshuolto tulee ottaa mukaan vauhdittamaan rokotuksia Seuraava artikkeli Helsingin seudun yrityksiltä vahva vaatimus selkeämmille koronatoimille