Soft is a new hard -kuva.

Sairastuttaako korona työnantajakuvan?

Tätä kirjoittaessani elämme merkittävien koronarajoitusten aikaa. Ravintoloiden, kahviloiden ynnä muiden asiakastilat on suljettu pahimmilla korona-alueilla. Liikkumisrajoituksia pohditaan. Pääsiäinen, joka on ollut perinteisesti hyvä matkailusesonki, on tulossa. Kesän kulttuuritapahtumien kohtalo on vielä auki. Moni miettii, saako tai uskaltaako tässä enää poistua kotoaan muuten kuin pakollisten asioiden vuoksi.


Monien yritysten tilanne on tukala. Edessä saattaa olla jopa toiminnan supistaminen tai lakkauttaminen. Lomautukset ja irtisanomiset ovat arkipäivää.

Onneksi olemme saaneet kuulla myös positiivisia uutisia. Esimerkiksi Valmet Automotive ilmoitti tarvitsevansa nopeasti 1 000 työntekijää (Ilta-Sanomat 9.3.2021). He saivat 750 hakemusta kahdessa päivässä (Kauppalehti 12.3.2021). Tällä vauhdilla hakemuksista tuskin tulee pulaa.

Sitten on vielä kolmas vaihtoehto, eli työtä on liikaa, mutta uusia ihmisiä ei voida palkata. Ihmiset lähes nääntyvät työtaakkansa alla. Tilanne on varmasti tuttu julkisen sektorin terveydenhuollossa, mutta myös monilla yksityisen sektorin toimialoilla.

Parempia aikoja odotellessa

Nyt elämme kriisiaikaa, mutta entä sitten, kun tilanne jonain päivänä helpottaa ja elinkeinoelämä elpyy. Tuskin palaamme entisiin hyviin aikoihin, mutta varmasti uudet, paremmat ajat ovat edessäpäin, ja niihin kannattaa jo varautua.

Onko organisaatiomme osaaminen silloin ajan tasalla? Mistä löydämme parhaat osaajat? Millainen on työnantajakuvamme tuolloin?

Monilla aloilla etätyöstä on tullut jo normaali työnteon muoto. Vaikka työkavereita ja työyhteisöjä kaivataan, pelkkä toimistolla työskentely ei välttämättä enää houkuttele tilanteen normalisoituessa. Monet työnantajat tulevat päätymään erilaisiin työnteon hybridiratkaisuihin. Hulppeat toimitilat pingispöytineen eivät tunnu enää yhtä houkuttelevilta kuin ennen. Toimistojen avo- ja monitilaratkaisut saattavat tuntua pelottavilta tautien leviämisen ja rauhattomuuden vuoksi.

Veikkaanpa, että toimitilaratkaisut tulevat muuttumaan radikaalisti tulevina vuosina. Työnteon muodot ja paikat vaikuttavat henkilöstökokemukseen ja sitä kautta myös työnantajakuvaan. Henkilöstön odotuksia ja toiveita kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Tässä tilanteessa kannattaa muistaa vanha vertaus lentokoneessa matkustamisesta

Työnantajakuvasta kannattaa pitää huolta vaikeinakin aikoina. Siihen esihenkilöt voivat vaikuttaa esimerkiksi:

  • huolehtimalla nykyisen henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista, olivatpa he läsnä- tai etätyössä
  • pitämällä yhteyttä lomautettuihin
  • tukemalla irtisanottuja ja auttamalla heidän uudelleen työllistymistään
  • tukemalla vähennysten jälkeen jäljelle jäävää henkilöstöä.

Kaikki tämä edellyttää hyvää, empaattista ja suunnitelmallista johtamista ja aitoa välittämistä henkilöstöstä. Myös johdon hyvinvointia on tuettava. Tähänkin pätee vanha viisaus, jota emme ole päässeet kuulemaan pitkiin aikoihin: lentokoneissa kuulutetaan aina, että ilmanpaineen laskiessa laita maski ensin omille kasvoillesi ja auta vasta sitten muita.

Jos johto ja esihenkilöt eivät voi hyvin, he eivät jaksa pitää huolta henkilöstöstään. Tämä heijastuu helposti myös asiakastyytyväisyyteen. Pidetään siis huolta itsestämme ja toinen toisistamme. Ja muistetaan käyttää maskia.

Henkilöstö- ja työnantajakokemuksesta löytyy ajankohtaista lisätietoa kirjasta Henkilöstö – strateginen investointi?

Henkilöstö - strateginen investointi? -kirja kauppakamarista.
Henkilöstö- ja työnantajakokemuksesta löytyy ajankohtaista lisätietoa kirjasta Henkilöstö – strateginen investointi?
Lue myös:
Edellinen artikkeli Traficom rajoittaa matkustusmääriä HUS alueella 27.3.2021 alkaen Seuraava artikkeli Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen perustaminen – kauppakamarin lausunnot