Suomi takaisin kilpailukyvyn kärkeen

2000-luvun alkupuolella Suomi oli Maailman talousfoorumin mukaan useana vuonna maailman kilpailukykyisin maa. Ei ole enää, viime vuonna sijoituksemme samassa vertailussa oli 11.

Vaikka Suomen vahvuudet ovat edelleen vaikuttavia ja kokonaistilanne moneen muuhun maahan verrattaessa hyvä, on kehityksen suunta huolestuttava. Kilpailukykymme heikkenee useilla eri osa-alueilla kilpailijamaihin verrattuna.

Kilpailukyvyn muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin kehitykseen.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion suuret menot vaativat myös suuret tulot. Pitämällä huolta kilpailukyvystä vaikutamme myös hyvinvoinnin edellytyksiin.

Keskuskauppakamari julkisti joulukuussa ohjelman kilpailukyvyn avaimista 2020-luvulla. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta jälleen maailman kilpailukykyisin maa. Ohjelman taustaksi kauppakamareissa analysoitiin tarkoin kansainvälisiä kilpailukykyvertailuja ja niiden kertomaa Suomen vahvuuksista ja heikkouksista.

Suomen vahvuudet liittyvät osaamiseen ja instituutioiden toimivuuteen.

Suurimmat kilpailukykyongelmat näkyvät työmarkkinoiden jäykkyytenä ja julkisen talouden rakenteellisina ongelmina. Niitä vaikeuttavat väestön ikääntyminen, korkea verotuksen taso, suuri rakenteellinen työttömyys ja kilpailijamaihin verrattuna heikko liikenneinfrastruktuuri.

Kilpailukykyohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja näille alueille. Osaamisen kehittäminen edellyttää tuntuvia panostuksia korkeakoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Innovatiivisuuden tukeminen vaatii tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvattamista, pääomamarkkinoiden kehittämistä, uusia panostuksia kasvuyrittäjyyteen ja digitalisaation täysimittaista hyödyntämistä.

Infrastruktuurin kehittämiseksi tarvitaan ratkaisuja liikenteen korjaus- ja investointivelan rahoittamiseen sekä liikenteen ympäristöratkaisujen tekemiseen. Myös maankäyttöä on voitava kehittää niin, että rakennushankkeiden toteuttamisaikataulut nopeutuvat.

Kannustavan hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii ratkaisuja osaajapulaan, rakenteelliseen työttömyyteen, väestön ikääntymiseen ja kestävyysvajeeseen.

Niiden hallitsemiseksi kauppakamarit ehdottavat tuottavuutta parantavaa sote-uudistusta, työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä ja sosiaaliturvan uudelleenarviointeja. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja siitä on tehtävä tavoitteellista. Verotuksen kannustavuutta ja ennakoitavuutta on parannettava. Sääntelyn sujuvuutta on lisättävä ja Euroopan sisämarkkinoiden toimintaa parannettava.

Kilpailukykyohjelman ratkaisuehdotukset ovat rakenteellisia, toteutuessaan ne poistavat monia talouden hidasteita pysyvästi. Tällä tavoin kauppakamarit haluavat nostaa talouspoliittisen keskustelun ja tavoitteenasettelun kunnianhimoa. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja sitoutunutta talouden rakenteiden kehittämistä. Vuosittaisia budjettiratkaisuja, suhdannesidonnaisia työmarkkinasopimuksia ja lyhytjänteisiä hallitusohjelmia ohjaamaan tarvitaan nyt selkeitä näkemyksiä maan kehittämisestä.
Suomi tarvitsee nyt rohkeaa uudistamista.

Tutustu

Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla 

-asiakirjaan

Lue myös:

Ulkomaiset opiskelijat suuri voimavara

Kasvanut kiinnostus suomalaiseen korkeakoulutukseen on erittäin positiivinen ilmiö. Muualta tulevat opiskelijat ovat suuri työvoimapotentiaali suomalaisille työnantajille. Tätä potentiaalia meidän on...
Edellinen artikkeli Uusi joustotyöaika ja työajan tasoittuminen Seuraava artikkeli Satu Berlin löysi muutoshankkeista palkitsevan työn merkityksen