Teollisuus ja rakentaminen paikkaavat pk-seudun koronapudotusta

Helsingin seudun kauppakamarin johtajalla Markku Lahtisella oli keskiviikkona 13.1.2021 esiteltävänään varsin kaksijakoinen toimialakatsaus. Suhdannekäyrät kääntyivät kesällä orastaneiden kasvunäkymien jälkeen syksyllä uudelleen alaspäin ja osalla toimialoista hyvinkin jyrkästi.

Keskimäärin pudotusta oli vuoden 2020 viimeisen neljänneksen tuotantoluvuissa kuusi prosenttia, mikä Lahtisen mukaan tarkoittaa peruuttamista vuoden 2017 tasolle.

– Helsingissä pudotus on jopa tuplasti kovempi kuin muualla Suomessa ja selitys löytyy alueen palvelupainotuksesta. Merkittävä osa esimerkiksi majoitus-, kongressi- ja tapahtumapalveluista on keskittynyt tänne. Myös alueen matkailu- ja ravintola-ala sekä kuljetusalan yritykset kärsivät koronarajoituksista. Tavara liikkuu, mutta ihmiset ei, avasi Lahtinen toimialakatsauksen lukuja.

Koronakriisin todellinen saldo ja työllisyysvaikutukset selviävätkin hänen mukaansa vasta myöhemmin keväällä. Nyt sinnitellään eteenpäin kustannustukien varassa, joita etenkin palvelualoille tarvitaan vielä kolmas kierros.

– Kyselymme mukaan konkurssiuhka on kasvanut koko ajan. Näin arvioi syksyllä jo runsas neljännes yrityksistä. Toisaalta kaksi kolmasosaa on pystynyt pitämään henkilöstöstä edelleen kiinni ja jotkut jopa rekrytoimaan lisää, Lahtinen totesi.

Rakennusala pitää pk-seudun pystyssä

Koronakurjuuden keskellä on kuitenkin myös valopilkkuja. Vaikka palvelualoilla lasketellaan alamäkeä, on meno ollut tasaisempaa etenkin rakennusalalla ja teollisuudessa.

– Asuntorakentamisessa tahti säilyi viime syksynä hyvänä. Eniten uusia asuntoja valmistui Vantaalle, mutta myös Helsingissä oltiin hyvällä tasolla, Lahtinen ynnäili.

Positiivista oli kuulemma sekin, että asuntoja valmistui riittävästi kysyntään nähden eli tahti riitti vastaamaan muuttoliikkeeseen.

Toimialakatsausta webinaarissa kommentoinut suunnittelutalo Rambollin johtaja Juha Valtari uskoi rakennustahdin pysyvän hyvänä myös tästä eteenpäin, sillä kaupungistuminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu, korot ovat matalalla eikä hintojen nousussa ole vielä kuplan merkkejä.

– Oikeastaan markkina näyttää yllättävänkin hyvältä. Tarjouksia uusista kohteista tehdään vilkkaasti ja ilmassa on ihan positiivinen pöhinä, Raitio kertoi.

Myös korjausrakentamisessa riittää alan osaajille työsarkaa. Suurimpina pilvinä taivaalla ovat tonttien niukkuus sekä RS-rahoituksen kiristyminen, jotka molemmat hidastavat uudiskohteiden aloituspäätöksiä.

– Kodin merkitys tulee koronan myötä joka tapauksessa vain kasvamaan. Siellä vietetään entistä enemmän aikaa ja tehdään myös töitä, Raitio muistutti.

Helsingin seutu pysyy voittajana

Viime vuonna vahvistui edelleen myös trendi, jossa asuntojen keskimääräiset neliömäärät jatkavat laskuaan. Nyt ollaan 57 neliössä ja suunta voi olla edelleen alaspäin, ennusti puolestaan Kojamon liiketoimintajohtaja Ville Raitio.

Yhtiöllä on yli 35 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Parhaillaan Kojamolla on pelkästään Helsingin seudulla rakenteilla 2500 uutta asuntoa.

– Selitys löytyy kysynnästä. Pienten kotitalouksien ja etenkin yksinasuvien määrä kasvaa edelleen, Raitio totesi.

Hänen mielestään rakennusala on edelleen kovassa vedossa, sillä koronakriisistä huolimatta nyt ollaan edelleen 20 000 uuden asunnon tahdissa. Niistä Helsingin seudulle nousee noin 8 000.

– Helsinki on hyötynyt muuttoliikkeestä valtavasti ja kasvaa jatkossakin. Polarisoituminen on toki valtakunnallisesti iso asia, Raitio tunnusti.

Vuokra-asumisen suosio kasvaa jatkuvasti, mutta mitalilla on liiketoimintajohtajan mukaan myös kääntöpuolensa. Kun puolet asunnoista rakennetaan tuetun asumisen käyttöön, se voi samalla jarruttaa vapaarahoitteista tuotantoa.

– Riittävästä tonttivarannosta on siksi pidettävä jatkossakin huolla. Kaupungit suosivat nykyisin tonttien vuokraamista, mutta samalla siitä tulee omistajille ja asukkaille vuosittainen kustannuselementti, Raitio muistutti.