Väärinkäytösten paljastamiskanava Whistleblowing on tulossa

Samalla väärinkäytösten paljastaja saa suojelua. Whistleblowing-direktiivin myötä kanavan käyttöönotto laajenee. Tiettyjen alojen, kuten finanssialan, toimijoilla kanava on täytynyt olla jo aiemmin.

Toimivalla väärinkäytösten paljastamiskanavalla voidaan muun muassa puuttua väärinkäytöksiin varhaisessa vaiheessa, jolloin niiden yritykselle aiheuttamia haittoja saadaan rajoitettua.

Suomen kansallisen lainsäädännön valmistelu

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 7.10.2019 niin sanotun whistleblowing-direktiivin. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle 17.12.2021 mennessä.

Lainsäädäntömuutosten arviointi on käynnistynyt OM:n työryhmässä. Työryhmä arvioi myös sitä, pitäisikö soveltamisalaa laajentaa kansallisesti. Työryhmien toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun. Lopulliset vaatimukset selviävät vasta kansallisessa lainsäädännössä.

Direktiivi edellyttää, että muun muassa vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kyseessä ovat siis yksityisen sektorin oikeushenkilöt. Konserni ei ole oikeushenkilö. Lisäksi kanava soveltuu tiettyihin toimijoihin näiden koosta riippumatta (muun muassa finanssiala ja muut rahanpesudirektiivin soveltamisalaan kuuluvat toimijat).

Ketkä voivat ilmoittaa ja miten

Whistleblowing-sääntelyn luonteesta johtuen ilmoittamisoikeus on laaja, eli se ei voi koskea vain esimerkiksi työntekijöitä. Koska kyse on väärinkäytösten paljastamisesta, väärinkäytökset voivat tulla myös muiden sidosryhmien tietoon. Kanava on siis avoin kaikille, jotka ovat työn kautta yhteydessä oikeushenkilöön, kuten esimerkiksi osakeyhtiöön, säätiöön tai yhdistykseen.

Ilmoituskanavan on mahdollistettava ilmoittaminen kirjallisesti postitse, erityiseen palautelaatikkoon tai verkossa joko organisaation sisäisessä tietoverkossa tai verkkoalustalla, suullisesti vihjepuhelimen ja/tai muun ääniviestijärjestelmän kautta tai ilmoittavan henkilön pyynnöstä henkilökohtaisessa tapaamisessa kohtuullisen ajan kuluessa.

Ilmoituskanavan järjestäminen

Kolmannet osapuolet voidaan valtuuttaa ottamaan vastaan rikkomisia koskevia ilmoituksia yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden puolesta.

Ilmoittajan suojelu

Jotta väärinkäytösten ilmoittaminen voisi tapahtua tehokkaasti, on väärinkäytösten paljastajaa suojeltava. Kiellettyjä ovat vastatoimet ja niillä uhkaaminen, esimerkkeinä irtisanominen, määräaikaisen työsuhteen vakinaistamatta jättäminen, alempiin työtehtäviin siirtäminen, työtehtävien vaihtaminen, palkanalennus ja kielteinen työsuorituksen arviointi.

Liikesalaisuuslaissa on oma väärinkäytösten paljastamista koskeva kohtansa. Tämän mukaan väärinkäytösten paljastaminen ei lähtökohtaisesti riko liikesalaisuuksien suojaa.

Mika Lahtinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari