fiiliskuvafiiliskuva

Seudulle tärkeiden maankäyttö- ja liikennehankkeiden edistäminen

Haaste: Kaavoitus-ja lupaprosessit kestävät liian pitkään

Laaja valitusoikeus kaavapäätöksistä hidastaa kaavoitusta ja voi aiheuttaa merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, vaikka valitus ei menestyisikään. Tuomioistuinten ruuhkista johtuen valitusten käsittely kestää kohtuuttoman pitkään. Lupaprosessien sujuvoittaminen ja viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää niin kansalaisille kuin yrityksille.

Asemakaavoituksen yksityiskohtaisuus viivästyttää investointeja, nostaa kustannuksia ja rajoittaa innovointia. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja rakennuskannan korjaamiseksi ja uudistamiseksi on välttämätöntä, että kuntien ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä kaavoituksessa edistetään. Maankäyttö-ja rakennuslain uudistamista ei saa jättää puolitiehen.

Toimenpide: Rajoitetaan valitusoikeutta asemakaava-asioissa vain asianosaisiin eli niihin, joiden oikeutta asia koskee ja jotka ovat kuulemisvaiheessa jättäneet asiasta muistutuksen.

Toimenpide: Lisätään tuomioistuinten resursseja valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi.

Toimenpide: Velvoitetaan viranomaiset ilmoittamaan arvio kaavamenettelyn kestosta ja säädetään lupaprosessien kestolle määräaika.

Toimenpide: Kielletään liian yksityiskohtainen kaavaohjaus laissa.

Toimenpide: Kirjataan lakiin kunnan jäsenen oikeus tehdä aloite asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi sekä kunnalle velvollisuus käsitellä aloite määräajan kuluessa. Kiinteistönomistajalle tulee antaa mahdollisuus valmistella kaava kunnan päätettäväksi, ellei kunta määräajassa päätä valmistella sitä itse.

Haaste: Kuntien maapolitiikka ei ole tarpeeksi avointa ja tasapuolista

Kuntien maapolitiikkaan kohdistuu epäluuloja ja epätietoisuutta. Kunnan perimän maankäyttömaksun tulee koskea vain siihen asemakaava-alueeseen kohdistuvia tai sitä merkittävässä määrin palvelevia kustannuksia, jolle hyötyä aiheuttava asemakaava laaditaan. Maankäyttömaksujen on oltava ennakoitavia ja läpinäkyviä, jotta hankkeen kannattavuutta voidaan arvioida ennen hankkeeseen ryhtymistä. Täydennysrakentaminen ja purkava uusrakentaminen ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa erityisesti kaupunkiseuduilla, joten hankkeiden toteuttamista tulee kaikin keinoin edistää.

Toimenpide: Säädetään kunnille nykyistä laajempi velvollisuus tiedottaa maapoliittisista linjauksista, keinoista ja maankäyttömaksujen perusteista.

Toimenpide: Säädetään laissa niistä asioista, joista maankäyttösopimuksissa voidaan sopia.

Toimenpide: Kirjataan lakiin maapoliittisia keinoja ja kannusteita täydennysrakentamisen edistämiseksi.

Haaste: Kaupan sijainnin liian yksityiskohtainen ohjaus kaavoituksessa rajoittaa kilpailua

Kaavoituksella on edistettävä kaupan kilpailua, mikä on käytännössä mahdollista vain tarjoamalla kaupan toimijoille riittävästi vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja sekä turvaamalla olemassa olevien toimijoiden laajenemis-ja kehittämismahdollisuudet. Keskustoista pitää löytyä tiloja myös suurillepäivittäistavarakaupoille. Kaupan konseptit kehittyvät jatkuvasti, eikä ole perusteltua käsitellä päivittäistavarakauppaa, erikoistavaran kauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa erillisinä ilmiöinä. Kaavoituksella tapahtuva tiukka ohjaus aiheuttaa tulkintaongelmia, rajoittaa kilpailua sekä vaikeuttaa uusien käyttötapojen kehittämistä olemassa oleville liikepaikoille.

Toimenpide: Vähennetään kaupan sijainnin ohjausta huomattavasti koko maankäytön suunnittelujärjestelmässä.

Toimenpide: Kielletään kaupan laatuun perustuvat määräykset kaavoituksen kaikilla tasoilla.

Toimenpide: Velvoitetaan kunnat kaavoittamaan kilpailua edistäen riittävästi vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja keskustoihin ja niiden ulkopuolelle.

Haaste: Asumisen kalleus rajoittaa työvoiman saatavuutta Helsingin seudulla

Helsingin seudun kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky on koko maan hyvinvoinnin perusta, ja asuntomarkkinoiden toimivuudella on niiden mahdollistamisessa keskeinen rooli. Tarvitsemme vuosittain vähintään 25 000 uutta asuntoa, jotta tarjonta säilyy riittävänä. Rakentamiskelpoisten tonttien riittävyys on kriittinen tekijä, joka on kaavoitusmonopolin omaavien kuntien käsissä. Tontteja on oltava tarjolla erilaisille toimijoille ja asumismuodoille. Asuntotarjonnan lisääminen edellyttää myös laajempaa rakentamiseen liittyvän lainsäädännön ja määräysten uudistamista.

Toimenpide: Valtion ja kuntien välisen MAL-sopimusten sitovuutta tulee lisätä, jotta tavoiteltu asuntotuotanto toteutuu kaikissa Helsingin seudun kunnissa. Kaavoitustavoitteiden lisäksi tulee sopia myös rakentamiskelpoisten tonttien määrästä.

Toimenpide: Valtion tulee luovuttaa maaomaisuuttaan asuntotuotantoon kohtuullisin ehdoin sekä osallistua merkittävällä osuudella seudun tärkeisiin liikennehankkeisiin.

Toimenpide: Valtion tulee edistää täydennysrakentamista ja purkavaa lisärakentamista sääntelyä purkamalla ja muuttamalla.

Haaste: Helsingin seutu tarvitsee toimivan liikennejärjestelmän

Tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttaa suuria haasteita Helsingin seudun liikenteelle ja teollisuudelle. Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin satamien saavutettavuus sekä liikennejärjestelmän toimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä muun muassa työvoiman liikkuvuudelle, logistiikalle ja matkailulle. Tärkeitä hankkeita Helsingin seudulle ovat mm. Helsinki–Pasila ratakapasiteetin lisääminen, päärata Pasila–Riihimäki 3. vaihe, Vantaan pikaraitiotie ja lähijunaliikenteen varikot, Vt 4 parantaminen Kehä I–Kehä III, Vt 3 parantaminen Kehä I–Kaivoksela, Vt2 Nummela–Karkkila, Vt 25 Hanko–Mäntsälä 1.vaihe, E18 Kt50 Kehä III Espoonkartanon kohdalla ja Vanhakartano-Vantaankoski, Kehä I kehittäminen (Maarinsolmu) sekä Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet (Kehä IV kiireellisin).

Toimenpide: Valtio sitoutuu Helsingin seudun MAL 2023-suunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen sekä rahoittaa valtion väyläverkon investoinnit ja merkittävän osan metropolialueen metro-ja pikaraitiotieinvestoinneista.

Toimenpide: Valtion ja kuntien välisessä MAL-sopimuksessa sovitaan sitovasti lähijunaliikenteen varikkojen, raskaan liikenteen palvelualueiden ja seudullisesti merkittävien liityntäpysäköintialueiden sijainnista ja toteutuksesta. Valtio osallistuu niiden rahoittamiseen.

Suomi tarvitsee uuden kokonaisvaltaisen liikenteen rahoitusmallin, jolla voidaan saavuttaa nykyistä korkeampi rahoitustaso ja käynnistää välttämättömiä investointeja etupainotteisesti. Liikenteen kokonaisverorasitus ei saa mahdollisen hinnoitteluun siirtymisen myötä kasvaa eikä yksittäisen alueen kilpailukyky heikentyä. Siirtymällä auton omistamisen verotuksesta sen käyttöön perustuviin maksuihin voidaan verotuksen keinoin vaikuttaa myös autokannan uusiutumiseen ja liikenteen sujuvuuteen.

Toimenpide: Toteutetaan valtakunnallinen liikenteen verotuksen kokonaisuudistus

Toimenpide: Keskeytetään kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävän ruuhkamaksulainsäädännön valmistelu