Vauhtia poikittaisiin tieyhteyksiin

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Lista sisältää erilaisia hankkeita pienistä korjauskohteista suurin väylähankkeisiin, ja on tarkoitettu työkaluksi päätöksentekoon liikenteen rahoituksesta. Se on elinkeinoelämän täsmälista pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävimmistä kehittämiskohteista.

Listan avulla kauppakamarit vaikuttavat liikennejärjestelmän kehittämiseen yhden vuoden budjettia pidemmällä aikajänteellä. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun parlamentaarinen liikennetyöryhmä pohtii keinoja parantaa liikenneverkon tilaa.

Liikenneväylien sujuvuudella on suuri merkitys yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille.

Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin useimmilla kilpailijamailla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitseekin sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella.

Helsingin seudun kauppakamari esittää kahta keskeistä liikennehanketta toteutettaviksi kiireellisinä:

  • Hakamäentien täydentämistä Pasilanväyläksi ja
  • Kehä I:n parannustöiden toista vaihetta.

Seudun poikittaisten yhteyksien kehittäminen on tarpeen sekä ulkomaankaupan yhteyksien parantamiseksi että seudun oman logistiikan tehostamiseksi ja henkilöliikenteen sujuvoittamiseksi. Seudun säteittäisestä henkilöliikenteen kasvusta voidaan suuri osa ohjata raiteille, mutta poikittaisten yhteyksien kehittämiseen ja tavaraliikenteen tarpeisiin tarvitaan uusia tieinvestointeja.

Pasilanväylä kytkee Turunväylän Lahdenväylään. Hankkeessa rakennetaan tunneliyhteydet Turun- ja Lahdenväylille ja käännetään Tuusulanväylä Veturitielle. Hanke sujuvoittaa seudun poikittaisliikennettä, keventää Huopalahdentien, Vihdintien, Lapinmäentien, Mäkelänkadun ja Koskelantien länsiosan liikennettä ja tukee Pasilan ja Kalasataman kehittämistä. Se lisää myös maankäyttömahdollisuuksia Haagan liikenneympyrän, Lahdenväylän ja Käpylän seuduilla.

Kehä I:n parantamisen toinen vaihe on seudun kiireellisimpiä hankkeita niin logistiikan kuin työmatkaliikenteenkin kannalta. Hanke sisältää Maarinsolmun, Laajalahdensolmun ja Myllypuron eritasoliittymien rakentamisen. Kehä I on keskiosaltaan Suomen vilkasliikenteisin tie – sitä käyttää 108 000 autoa vuorokaudessa. Eritasoliittymien rakentaminen helpottaa yhteyksiä valtakunnan säteittäisten pääteiden välillä, sujuvoittaa työvoimaliikennettä, avaa uusia mahdollisuuksia maankäytön tiivistämiseen sekä parantaa liikenneturvallisuutta.

Helsingin seudun liikennettä koskevassa keskustelussa unohtuu usein, että seudun kasvu lisää väistämättä myös liikennettä. Liikenteen sujuvuuden varmistaminen edellyttää uusia investointeja, erityisesti seudun poikittaisiin yhteyksiin. Tätä tosiasiaa elinkeinoelämän on syytä pitää aktiivisesti esillä.

Lue myös:

Ulkomaiset opiskelijat suuri voimavara

Kasvanut kiinnostus suomalaiseen korkeakoulutukseen on erittäin positiivinen ilmiö. Muualta tulevat opiskelijat ovat suuri työvoimapotentiaali suomalaisille työnantajille. Tätä potentiaalia meidän on...
Edellinen artikkeli Sähköautoilun sanansaattaja kaipaa asennemuutosta Seuraava artikkeli Hankinta-asioiden julkisuus