Kati Mattinen on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies.

Yhteistoimintaneuvottelut ja yritystoiminnan muutoksista johtuvat muut kuin henkilöstön vähentämiseen liittyvät henkilöstövaikutukset

Neuvotteluissa käsiteltävät asiat.

Yhteistoimintalain kuudennessa luvussa säädetään yhteistoimintamenettelystä silloin, kun työnantaja harkitsee sellaisia yritystoiminnan muutoksia tai töiden järjestelyjä, joilla on muita kuin työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen liittyviä henkilöstövaikutuksia. Kyseessä ovat työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluvat päätökset. Työnantajan neuvotteluvelvollisuus ei koske itse liiketoimintapäätöstä vaan siitä aiheutuvia henkilöstövaikutuksia. Jos suunnitellut toimenpiteet voivat johtaa henkilöstön vähentämiseen, neuvottelut on käytävä työvoiman käytön vähentämistä koskevan yhteistoimintalain kahdeksannen luvun mukaan.

Yhteistoimintalain 32 §:ssä on luettelo liiketoimintapäätöksistä, joista aiheutuvat henkilöstövaikutukset pitää käsitellä yhteistoimintaneuvotteluissa. Tällaisia yritystoiminnan muutoksia ja töiden järjestelyjä ovat:

  • yrityksen tai sen osan lopettaminen, siirtäminen toiselle paikkakunnalle tai
    sen toiminnan laajentaminen tai supistaminen
  • kone- ja laitehankinnat
  • palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutokset
  • muut vastaavat yritystoiminnan muutokset
  • työn järjestelyt ja
  • ulkopuolisen työvoiman käyttö.

Neuvotteluvelvollisuuden piirissä ovat edellä mainituista syistä aiheutuvat henkilöstövaikutukset. Muutosten tulee vaikuttaa työntekijöiden asemaan ja niiden tulee olla olennaisia.

Henkilöstövaikutuksia ovat ensinnäkin muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä, työtilojen järjestelyissä ja siirrot tehtävistä toisiin.

Arvioitaessa muutoksen olennaisuutta merkitystä on muun muassa sillä, miten pitkäaikaisesta ja laajasta muutoksesta on kysymys. Toiseksi neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvat säännöllisen työajan järjestelyt, näihin suunniteltavat muutokset ja aiottujen muutosten vaikutuksen säännöllisen työajan alkamiseen ja päättymiseen ja lepo- ja ruokailutaukojen ajankohtiin. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi siirtyminen päivätyöstä vuorotyöhön, koska työnantajalla on työnjohto-oikeus päättää työajan sijoittumisesta lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen asettamissa rajoissa. Työaikamuutokset kuuluvat yhteistoimintaneuvotteluvelvoitteen piiriin silloin, jos työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta ei johdu muuta.

Neuvottelujen käyminen

Ennen työnantajan päätöstä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsitellään muutoksen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Työnantajan on tehtävä neuvottelualoite niin pian kuin mahdollista siten, että osallistujat ehtivät valmistautua neuvotteluun. Tarkkaa määräaikaa laissa ei ole säädetty, toisin kuin henkilöstön vähentämistä koskevien neuvottelujen osalta. Työnantajan tulee antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot ensisijaisesti neuvottelualoitteessa. Myös henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus pyytää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Tämän jälkeen työnantajan tulee joko tehdä mahdollisimman pian aloite neuvottelujen aloittamiseksi tai annettava kirjallinen selvitys siitä, miksi ei pidä neuvotteluja tarpeellisina.

Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

New call-to-action

Lue myös

Neuvontapalvelut: Yhteenvetoa ja poimintoja yritysverotuksen viimeaikaisista muutoksista

Uuden hallitusohjelman kynnyksellä on hyvä hetki katsoa taaksepäin ja käydä läpi niitä veromuutoksia, joita on tehty edellisellä hallituskaudella.

Viikon kysymys: yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Yhteistoimintalaki uudistuu – mikä muuttuu? – päivitetty

Hallituksen esitys uudeksi yhteistoimintalaiksi on annettu 30.9.2021. Yhteistoimintalaki uudistetaan kokonaan, ja uusi laki on tulossa voimaan vuonna 2022.