Tuotekehitys mukaan kaupalliseen toimintaan

Suomessa on suuri määrä yritysjohtajia ja asiantuntijoita, joille on kertynyt vuosikymmenten aikana tietoa onnistumisista, epäonnistumisista ja erilaisista muutostilanteista. Business Advisor Circle pyrkii tuomaan kokeneita yritysjohtajia omistajien, hallitusten ja johdon sparraajiksi erityisesti tilanteisiin, joissa yhtä selvää oikeaa vastausta ei ole. Business Advisor Circlen perustaja Vesa Tuomen mukaan yritysjohtajien osaamista hyödynnetään yrityksissä yllättävän vähän. Tuomella on pitkä kokemus muun muassa myynnistä teknologia-alalta, EY:n osakkaana sekä yritysten hallituksissa. Hän vaikuttaa myös Teknologiateollisuuden hallituksessa.

Suomessa on paljon tasokasta teknistä, tuotannollista ja insinööriosaamista sekä innovaatioita, jotka eivät ole riittävästi muuttuneet kasvavaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tarvitaan parempi tasapaino teknisten, tuotannollisten ja kaupallisten kykyjen välille.

Kolme havaintoa kasvusta ja strategiasta

Valiokunnan keskustelusta nousi esiin kolme havaintoa, joista voi olla hyötyä myös muille kasvua tavoitteleville yrityksille.

1. Parhaimmillaan kaupallinen näkökulma ohjaa tuotekehitystä

Tuomen mukaan yksi suomalaisen elinkeinoelämän keskeisistä haasteista on se, etteivät tekniset innovaatiot ole riittävän hyvin muuttuneet kasvavaksi ja kannattavaksi liikevaihdoksi. Teknologiaa kehittäessä pitää samalla osata tunnistaa asiakkaan ongelma, myydä ratkaisu ja rakentaa siitä skaalautuvaa liiketoimintaa. Parhaimmillaan kaupallinen näkökulma ohjaa jo sitä, mihin ja miten teknistä osaamista ja tuotekehitystä käytetään.

Suomalaisyritysten kasvun kannalta kysymys kuuluukin: miten saamme tekniset ja tuotannolliset sekä kaupalliset kykymme nykyistä parempaan tasapainoon?

2. Kokemus on Suomessa vajaakäytössä oleva pääoma

Yritysten uudistumisesta puhuttaessa katse kääntyy helposti uuteen osaamiseen ja teknologiaan. Samalla vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus voi jäädä hyödyntämättä.

Tuomi kuvasi Suomessa olevan paljon 50-, 60- ja 70-vuotiaita kokeneita yritysjohtajia, hallitusammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka ovat ehtineet nähdä useita teknologisia murroksia, suhdanteita ja yritysten muutostilanteita. Heidän osaamisensa voisi olla yrityksille merkittävä voimavara.

Kokemuksen arvo korostuu erityisesti tilanteissa, joihin ei ole valmista mallia. Toisen yrityksen ratkaisu ei välttämättä sovi sellaisenaan, mutta ihminen, joka on kohdannut samankaltaisia tilanteita aikaisemmin, voi auttaa kysymään uusia kysymyksiä, tunnistamaan vaihtoehtoja ja näkemään riskejä.

Tekoäly tekee kysymyksestä entistä kiinnostavamman. Suuren määrän tietoa ja erilaisia vaihtoehtoja saa jo nyt nopeasti tekoälyltä. Sen rinnalla on syytä kysyä, mikä merkitys on ihmisten välisellä kokemuksen ja hiljaisen tiedon jakamisella. Valiokunnan keskustelun perusteella niitä ei kannata nähdä toistensa vaihtoehtoina: tekoäly voi tuoda pöytään tietoa, mutta kokemukseen perustuva sparraus voi auttaa arvioimaan, mikä tiedosta on juuri kyseisessä tilanteessa olennaista.

3. Strategiaa tarvitaan erityisesti silloin, kun oikeaa vastausta ei tiedetä

Osa muutoksista yritysten toimintaympäristössä on suunniteltuja ja hitaita, osa tulee ulkopuolelta ja nopeasti. Teknologia, tekoäly, sääntely, henkilövaihdokset tai kokonaan odottamattomat tapahtumat voivat pakottaa yrityksen arvioimaan suuntaansa uudelleen.

Strategiatyössä ei siksi ole kyse vain suunnitelman tekemisestä ja sen toteuttamisesta. Olennaista on kyky tarkastella erilaisia tulevaisuuksia: mitä voi tapahtua ja mitä silloin teemme?

Tuomi korosti skenaarioajattelun merkitystä tilanteissa, joissa johto tai hallitus ei voi tietää varmasti oikeaa ratkaisua. Juuri silloin on hyödyllistä haastaa omat oletukset ja varmistaa, että vaihtoehtoja on tarkasteltu riittävän laajasti.

Yritysjohdolla ei kuitenkaan aina ole luontevaa paikkaa tällaiselle keskustelulle. Riippumaton ja kokenut ulkopuolinen keskustelukumppani voi olla arvokas tilanteessa, jossa omia ajatuksia halutaan testata ennen päätöksiä.

Artikkelin koosteen on tehnyt keskustelun perusteella tekoäly ja ihminen on editoinut ja tarkistanut sisällön.

Merkintöjä kasvusta tehneet valiokunnan jäsenet

Puheenjohtaja:
Virkkunen, Jukka, Partner, Digital Workforce Services Oy

Varapuheenjohtaja:
Björkbacka, Roger, Senior Public Policy Manager, Bolt Services FI Oy

Muut jäsenet:
Balk, Henrik, VP Digital Transformation & Architecture, Finnair Oyj
Forsberg, Gustaf, kehityspäällikkö, Finnet-liitto ry
Halonen, Miika, CEO, Oima Oy
Hermunen Jussi, Managing Director, Digitalist Experience Oy
Hyökyvaara, Emma, Head of Board, The Orange Company Oy
Kaasalainen, Kai, toimitusjohtaja, Tamro Oyj
Kananen, Heidi, CEO, Valve Branding Oy
Keskitalo, Ira, CEO, Sulava Oy
Mensonen, Aino, Head of Service Design, Ramboll Finland Oy
Mannfolk, Niklas, VP of Business Environment Development, Huawei Technologies Oy
Ojala, Oskari, Senior Software Architect, Nitor Group Oy
Runeberg, Sarita, CEO, Startup Maria Oy
Simola, Ville, toimitusjohtaja, Digital Commerce Finland
Sistonen, Jori, CEO, Onitio Finland
Sulkko, Sami, VP Public Affairs, CGI Suomi Oy
Ylihurula, Anna-Mari, yritysliiketoiminnan johtaja, DNA Oyj

Asiantuntijajäsen:
Huttunen, Salla, vararehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Valiokunnan sihteeri:
Reino Meriläinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Innovaatio ja kasvu -valiokunnan kieli on englanti ja valiokunnasta käytetään yleensä sen englanninkielistä nimeä Innovation & Growth Committee.