Uusimaa on Suomen talouden veturi ja sen osuus bruttokansantuotteesta on lähes 40 %. Yli kolmannes koko maan työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Seudun talouskasvu perustuu kansainväliseen kilpailukykyyn, investointeihin ja innovaatioihin. Uudenmaan väkiluvun kasvu jatkuu ja vuonna 2040 alueella asuu jo 32 % suomalaisista. Väestönkasvu pohjautuu suurelta osin vieraskielisen väestön maahanmuuttoon, mikä edellyttää vahvaa panostusta myös kotouttamiseen ja työperäisen maahanmuuton kehittämiseen.

25-vuotiaiden ja vanhempien opiskelijoiden määrä kasvaa Uudellamaalla, ja he muodostavat yhä suuremman osuuden kaikista opiskelijoista. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista enemmistö on aikuisia, ja esimerkiksi tietotekniikka on trendikkäänä pula-alana houkutellut jatkuvasti enemmän 25-vuotiaita opiskelijoita, selviää Ennakointikamarin syksyn 2024 tilannekatsauksesta.

Työvoiman kysynnän hiipuminen on ollut syyskuussa Uudellamaalla voimakkaampaa kuin koko Suomessa, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin selvityksestä.

Työvoiman kysyntä on laskenut kysyntäpiikin jälkeen selvästi. Työttömyyden kasvu on kuitenkin kaukana pandemian aikaisista lukemista, eikä kauppakamarin tilannekatsauksen mukaan työttömyyden uskota räjähtävän käsiin lähitulevaisuudessakaan, vaikka ajat pysyvät vaikeina.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen syyskuussa tekemässä kyselyssä vain kymmenen prosenttia vastaajista raportoi, että yrityksen rekrytointitarve vähenee seuraavan puolen vuoden aikana. Vastaajista 49 prosentin rekrytointitarpeet pysyvät samalla tasolla ja loput kertoivat rekrytointitarpeiden kasvavan tai kasvavan merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Työvoiman kysyntä Uudellamaalla on laskenut vuoden 2022 jälkeen kahden vuoden ajan, eikä kysyntä ja tarjonta ole tasapainossa Uudenmaan 15 kysytyimmässä ammatissa, selviää Ennakointikamarin kevään 2024 tilannekatsauksesta. Kysytyimmät ammatit ovat niitä, joissa on eniten avoimia työpaikkoja.

Helsingin seudun suurissa yrityksissä on kysyntää vieraskielisille korkeakoulutetuille. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät vetävät yrityksissä kansainvälisiä opiskelijoita. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät harvemmin vieraskielisiä korkeakoulutettuja, selviää Ennakointikamarin tilannekatsauksesta.

Joka toisessa Helsingin seudun yrityksessä rekrytointitarve kasvaa seuraavan puolen vuoden aikana. Helsingin seudulla on tarvetta sekä ammatillisille osaajille että korkeakoulutetuille eikä osaajapula painotu vain yhteen alaan, vaan osaajia tarvitaan kipeästi monella alalla, selviää kauppakamareiden osaajaselvityksestä.