Etusivu > Ajankohtaista > Tiedotteet

Tiedotteet

Tulokset: Tiedotteet

Artikkelikuva

Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko...
Artikkelikuva
Tiedote

Puhelinpalvelumme suljettuna keskiviikkoaamupäivän – päivitämme puhelinjärjestelmäämme
Näin tavoitat meidät aamupäivän aikana Pahoittelemme uudistuksesta aiheutuvaa haittaa. Puhelinpalvelumme palaa normaaliin toimintaan keskiviikkona 27.5....
Artikkelikuva

Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta

”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Artikkelikuva

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Artikkelikuva
Tiedotteet

Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja

Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Pia Pakarinen vaalean sinisellä taustalla
TiedotteetTiedote

Uusimaa tarvitsee lisää energiaa – Toimiva energiajärjestelmä ja vahvat energiaverkot ovat koko Suomen strateginen kilpailuetu

Yritykset peräänkuuluttavat ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa energiaverkkojen rakentamista, käy ilmi Suomen kauppakamareiden ja Destian tänään julkaisemasta teollisuus- ja energiaselvityksestä. ”Erityisesti Uusimaa kaipaa lisää panostuksia energiantuotantoon, sillä energiankulutus on täällä kaikkein suurinta”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen.
Helsinkiläisten talojen katto
Tiedote

Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa

Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Artikkelikuva

Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Ennätysmäärä yrityksiä lopetti viime vuonna – ”Yritysten perustaminen keskittyy yhä voimakkaammin Uudellemaalle”

Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.
Artikkelikuva

Joka viides Helsingin seudun yritys hyötyy jo paljon tekoälyn käytöstä

22 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kertoo hyötyvänsä tekoälystä paljon tai erittäin paljon. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä jäsenyritysten toimitusjohtajille. 63 prosenttia vastaajista katsoo, että tekoälystä on jonkin verran hyötyä, 12 prosenttia, että tekoälystä ei ole lainkaan hyötyä. ”Tekoäly selvästi kaventaa yritysten resurssieroja. Kyselyn edistyneimmät toimialat tekoälyn hyödyntämisessä ovat informaatio- ja viestintäala, liike-elämän palvelut sekä teollisuus, joissa tekoäly on asiantuntijatyön arkea. Ratkaisevaa ei ole toimiala, vaan työn tietointensiivisyys ja henkilöstön kyky hyödyntää tekoälyä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vielä kaksi vuotta sitten vain kahdeksan prosenttia alueen yrityksistä arvioi hyötyvänsä tekoälystä paljon tai erittäin paljon. Tuolloin jopa 30 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että tekoälystä ei ole lainkaan hyötyä.