Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Nurmijärven oma väestönkasvu ehti käväistä matkan varrella jopa miinuksella. Viime vuosi tarjosi kuitenkin uudelleen käänteen parempaan; kunnassa oli vuoden 2018 lopussa 42 677 asukasta. Samalla vuotuiseksi väestönkasvuksi kirjattiin 1,2 prosenttia.
Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtajan, Ilmari Sjöblomin mukaan Nurmijärvi-ilmiö on edelleen voimissaan.
Kysyntäkeskiössä ovat Järvenpää, Tuusula ja Kerava, jotka kaikki kehittävät ja tiivistävät omia keskusta-alueitaan. Samalla kodiksi valikoituu isohkon omakotitalon sijaan useammin kerros- tai rivitalo.
Hyödymme edelleen Helsingin, Vantaan ja Espoon alati kallistuvasta asumisesta. Samalla saamme myös yrityksiä, joilla on täällä paremmat mahdollisuudet kasvaa ja laajentua,
Sjöblom toteaa.
Hinnat ovat nousussa Keski-Uudellamaalla. Samalla on alkanut ilmetä orastavaa tonttipulaa.
– Lisäksi tontit ovat selvästi aiempaa pienempiä eli rakentaminen tiivistyy tätäkin kautta, Sjöblom toteaa.
Valtaväylien varsikunnat ovat kisanneet viime vuosina etenkin logistiikka-alan toimijoista. Sjöblomin mukaan varasto- ja logistiikkakeskukset työllistävät väkeä rakennusaikana, mutta tarjoavat sen jälkeen vain kourallisen pysyvämpiä työpaikkoja.
– Tilalle voisi hiljalleen kehittää myös jotain muuta, hän toteaa.
Yritysten ja kuntapäättäjien yhteistyötä Tuusulan valtuustossa istuva yrittäjä pitää sujuvana. Takavuosien kuntaliitospuheet ovat hyvien suhdanteiden myötä painuneet jo unholaan, mutta saattavat nousta uudelleen agendalle, mikäli kuntatalous alkaa taas kiristyä. Tuusulassakin talous painui viime vuonna yllättäen pakkaselle.
– Kasvun takaamiseksi on ensin investoitava perusinfraan, mikä tuo kipupisteitä myös talouteen, Sjöblom muistuttaa.
Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö keskittyy omassa toiminnassaan alueen kuntien ja kaupunkien kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseen. Samalla se painottaa kuntarajat ylittäviä maankäyttöratkaisuja sekä volyymietuja kuntien hallinnossa ja palvelutuotannossa. Työvoiman saantia puolestaan turvataan lisäämällä vuokra-asuntotuotantoa.
Yksi kauppakamarin agendalla jo pitkään olleista hankkeista on Kehä IV:n edistäminen. Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän yhdistävä tielinjaus on ollut varauksena kartoilla jo yli 20 vuotta, mutta lopullinen linjaus ja rakentamispäätös odottavat yhä sinettiään.
Kehätie on varsinkin Tuusulalle tärkeä hanke, jota tarvitaan muun muassa uuden Focus-yritysalueen rakentamisessa sekä Helsinki–Tallinna-tunnelin tavaraliikenneterminaalia silmällä pitäen.
– Toki se parantaisi muutenkin koko alueen poikittaisyhteyksiä, Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikön hallituksen varapuheenjohtaja Ilmari Sjöblom muistuttaa.
Kauppakamariyksikön toimialueeseen kuuluvat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Alueen vireydestä ja vetovoimasta kertovat tasaisen muuttovoiton lisäksi Tuusulan asuntomessut ensi vuonna. Yksi sen keskeisistä uusista asuinalueista on Hyrylän vanhalle kasarmialueelle rakentuva Rykmentinpuisto.
– Vaikka kuntien taloushaasteet ovat jatkossa tosiasia, Keski-Uudenmaan kunnat ja kaupungit ovat edelleen kiinnostavia kohteita sekä yritystoimintaan että asumiseen. Asuminen ja yrittäminen käy Kehä III:n sisällä yhä kalliimmaksi, ja katse on jo suuntautunut tähän suuntaan, Sjöblom toteaa.
Teksti on julkaistu 11.6.2019 ilmestyneessä Kauppakamari-lehdessä