Luonnos Uudenmaan maakuntaohjelmaksi

Uudenmaan visio 2050

Vision selitysosassa on hyvin kunnianhimoa, mutta visiota olisi hyvä määrittää, miten hyvin vision toteutuksessa on onnistuttu. Tällaisia elinvoimaa ja kilpailukykyä kuvaavia suureita voisivat olla esimerkiksi yritysten määrä, TKI-investoinnit, työllisyysaste, viennin osuus alueen BKT:sta jne.

Visiossa olisi myös hyvä tuoda esiin myös selkeämmin alueen kansainvälisen veto- ja pitovoiman rakentaminen sekä yritysten ja osaavan työvoiman (kv-osaajien) houkutteleminen ja pitäminen alueella. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että yritysten kansainvälistymisedellytykset (mm. vientiä tukevat palvelut, TKI-ekosysteemit, tänne tulevat investoinnit) ovat riittävällä tasolla, kansainvälisten osaajien saatavuus ja pysyvyys on varmistettu ja alueen vetovoimaan rakennetaan myös yritysten näkökulmasta (englanninkieliset palvelut, asuminen, sujuva luvitus).

(4. kappale) Maahanmuuttajat työllistyvät hyvin ja pääsevät sujuvasti osaksi yhteiskuntaa. Pääsevät -sana on passiivinen ilmaisu, joka tulisi muuttaa muotoon, jossa kotoutuminen edellyttää aktiivista otetta kaikilta osapuolilta. Kappaleeseen ehdotamme lisäksi seuraavaa muotoilua: ”Uudellamaalla maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan ja otetaan tehokkaasti käyttöön. Työelämään siirtyminen on sujuvaa kielikoulutuksen, harjoittelumahdollisuuksien ja työnantajayhteistyön ansiosta”.

Painopiste 1: Ympäristöviisas Uusimaa

Kohta 1.2 Hiilinegatiivinen kiertotalousyhteiskunta

(3. kappale) Kestävällä tavalla tuotetun energian tarpeen merkittävä lisääntyminen tulevaisuudessa vaatii energiantuotannon edellytysten varmistamista ja parantamista Uudenmaan alueella. Tämä on ennen kaikkea maankäytöllinen kysymys, joka edellyttää potentiaalisten maa-alueiden kartoittamista ja varaamista energiantuotannon käyttöön pitkälle tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisia sijainteja tulee olla riittävästi, jotta Uusimaa voi tuottaa mahdollisimman suuren osan tarvitsemastaan energiasta omalla alueellaan pitkien siirtoyhteyksien välttämiseksi. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtuva potentiaalisten sijaintipaikkojen varaaminen maankäytön suunnittelussa lisää investointiympäristön ennakoitavuutta ja selkeyttää myös asukkaille lähiympäristön maankäytön kehitystä.

(4. kappale) Kauppakamari pitää hyvänä linjauksia yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä. Tämä kuitenkin edellyttää aiempaa myönteisempää suhtautumista rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin sekä nykyistä joustavampaa kaavoitusta. Kaavoituksella tulee mahdollistaa rakennusten muuttuvat käyttötarkoitukset.

(6. kappale) Ohjelman mukaan liikenteen ympäristöviisautta ja energiatehokkuutta lisätään edistämällä mm. liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaus- ja latausasemia. Tämä myös on ennen kaikkea maankäytöllinen kysymys, joka vaatii vahvaa seudullista ohjausta. Erityisesti raskaan liikenteen julkiset lataus- ja tankkausalueet tarvitsevat paljon tilaa, mikä edellyttää varautumista jo hyvissä ajoin etukäteen maankäytön suunnittelussa. Tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa ne raskaan liikenteen taukopaikkojen yhteyteen. Valitettavasti kunnollisista taukopaikoista on Helsingin seudulla ollut jo pitkään huutava pula, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen niiden sijaintipaikoista eivätkä halua luovuttaa maa-alueita kyseiseen käyttöön. Helsingin seudun väkiluvun kasvaessa ja yhdyskuntarakenteen tiivistyessä tulee yhä vaikeammaksi löytää suuremmille lataus- ja tankkausalueille sopivia sijainteja. Niiden tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska asukkaiden ja työpaikkojen lisääntyessä myös tavaraliikennettä on nykyistä enemmän. Sen vuoksi merkittävimmät potentiaaliset alueet tulee turvata sitovasti maankäytön suunnittelussa jo maakuntakaavatasolla, jotta kunnat eivät voi kaavoittaa niille muuta maankäyttöä.

Painopiste 2: Innovatiivinen Uusimaa

2.1. Euroopan innovaatiotoiminnan vauhdittaja

Tämän otsakkeen alle ehdottamme sopivaan kohtaan sopivassa muodossa seuraavan tavoitteen: ”Uudenmaan tavoitteena on lisätä työnantajayritysten määrää sekä luoda edellytyksiä kansainvälisesti menestyvien keskisuurten yritysten syntymiselle”.

Kohta 2.1 Euroopan innovaatiotoiminnan vauhdittaja, viimeinen kappale
Ohjelman mukaan kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen on tärkeää kilpailukyvyn parantamiseksi. Samalla on huolehdittava myös siitä, ettei nykyistä saavutettavuutta heikennetä esim. kuntien lisääntyvien maankäyttötarpeiden vuoksi.

2.2 Verkostoilla elinvoimaa

Ohjelmassa voisi korostaa esitettyä näkyvämmin Uudenmaan alueiden yhteistyöstä julkisten työvoimapalveluiden hyödyntämisessä osana osaavan työvoiman saatavuutta.

(6. kappale) Uudenmaan huippuosaamista kannattaa myös markkinoida. Systemaattinen yhteistyö vahvistaa Uudenmaan veto- ja pitovoimaa ja edistää alueen kasvua ja elinvoimaa. Kunta- ja työllisyysalueet ylittävää yhteistyötä tarvitaan erityisesti tuotannon ja työvoiman tarpeisiin vastaamiseksi.

Tämä on ainoa kohta, jossa oli mainittu vuonna 2025 aloittaneet työllisyysalueet. Tässä kohdin tulisi korostaa vahvasti sitä, että Uusimaa on yhtenäinen työssäkäyntialue ja sen tulisi näkyä työllisyysalueiden vahvana yhteistyönä erityisesti työnantajapalveluissa ja kansainvälisen työvoiman rekrytointi- ja asettautumispalveluissa. Yhteistyössä tulisi myös hyödyntää täysimäärisesti valtion tuottamia kv-palveluja, joita erityisesti on saatavissa Business Finlandin Työllisyysalueilla ja kaupungeilla on mahdollisuus erikoistumalla tuottaa yhdessä vaikuttavia palveluja. Lisäksi koulutuspalveluiden tuottamisessa yrityksille ja opiskelijoille on tärkeää panostaa yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

(Viimeinen kappale) Kauppakamari pitää tärkeänä seudullista yhteistyötä sopivien sijaintipaikkojen löytämiseksi vihreän siirtymän ym. tilaa vaativille investoinneille. Väestönkasvu ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne vaikeuttavat erityisesti pääkaupunkiseudulla sopivien sijaintien löytämistä. Toisaalta mm. luonnon monimuotoisuuden vaaliminen rajoittaa sijainteja väljemmän yhdyskuntarakenteen alueilla. Sen vuoksi on tärkeää tunnistaa potentiaaliset sijainnit Uudellamaalla jo nyt ja turvata alueet maankäytön suunnittelussa. Varmuus käytettävissä olevista alueista on omiaan myös houkuttelemaan investointeja Uudellemaalle.

2.3. Osaajien Uusimaa

(2. kappale) Ehdotus TKI-toiminnan huippukeskittymiksi ja eri koulutusasteiden yhteistyön tiivistämiseksi on tarpeellinen. (2. kappale, ehdotus toiseen lauseen uudelleen muotoiluksi: ”Uudellamaalla tulee kehittää […], jotka mahdollistavat käytännönläheisten TKI-palveluiden saavuttavuuden erityisesti mikro- ja pienyrityksille: Esimerkkinä voisi toimia Kanadassa käytössä olevaa innovaatiokeskusmalli (Technology Transfer Center, TTCC), jolla on saavutettu erittäin vaikuttavia tuloksia pk-yritysten TKI-toimenpiteiden toteutuksessa. Suomeen toteuttavissa olevia vaihtoehtoja ovat olleet miettimässä muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulu, Keuda, Helsingin kaupunki ja Helsingin seudun kauppakamari.

(6. kappale) Ohjelmassa tunnistetaan kansainvälisten opiskelijoiden merkitys Uudenmaan osaajapohjan vahvistamisessa. Tätä on erittäin tärkeää tukea konkreettisilla toimenpiteillä, jotka parantavat opiskelijoiden kiinnittymistä työelämään jo opintojen aikana.

Keskeinen pullonkaula on edelleen harjoittelupaikkojen puute. Moni kansainvälinen opiskelija ei valmistu ajoissa – tai lainkaan – koska ei löydä harjoittelupaikkaa. Harjoittelu, yritysprojektit ja opinnäytetyöt ovat tutkitusti tehokkaita väyliä kiinnittyä työelämään ja jäädä valmistumisen jälkeen alueelle. Maakuntaohjelmassa tulee vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä, jotta kansainvälisten opiskelijoiden työelämäkontaktit ja harjoittelumahdollisuudet lisääntyvät. Tämä on keskeinen edellytys osaajapulan helpottamiselle ja kansainvälisten osaajien pysyvälle työllistymiselle Uudellamaalla.

Toteutus ja seuranta

(1. kappale) Kauppakamari ei laittaisi pahakseen, jos toteuttajien joukossa mainittaisiin tärkeänä yhteistyökumppanina ja toteuttajana myös Helsingin seudun kauppakamari.