Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaavan luonnos – Visio – innovatiivinen vihreä siirtymä

1.  Yleistä       

Uudenmaan liitto valmistelee vihreän siirtymän VISIO-vaihemaakuntakaavaa, joka täydentää voimassa olevaa maakuntakaavakokonaisuutta vihreään siirtymään liittyvillä teemoilla (energia; teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto; luonto ja hiilensidonta; logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne; vesihuolto ja vesivarat) sekä maanpuolustuksen osalta. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2050. Kaava-alue kattaa koko Uudenmaan alueen.

Kauppakamari pitää valmisteilla olevaa VISIO-kaavaa merkittävänä Uudenmaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen vaikuttavana maankäytön kehittämislinjauksena.

Uudenmaan väestönkasvun on ennustettu jatkuvan voimakkaana tulevaisuudessa, ja maankäytön suunnittelun tulee kaikilla kaavatasoilla varmistaa kasvun edellytykset. Väestönkasvu ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne aiheuttavat suuria haasteita yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömien, paljon tilaa vaativien ja/ tai häiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittumiselle, minkä vuoksi jo maakuntakaavatasolla on syytä varautua niiden maankäyttötarpeisiin.

Vihreä siirtymä on keskeisessä roolissa kuntien ja yritysten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Se tarjoaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia elinkeinoelämälle, mutta samalla haastaa maankäytön suunnittelua suurilla tilan ja energian tarpeillaan. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on käsitelty vihreän siirtymän teemoja kattavasti ja monipuolisesti sekä sopivalla tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavoituksen yleispiirteisyys.

2. Energia       

Kaavaluonnoksessa käsitellään eri energiamuodot ja energiansiirtoverkko. Laajamittaisten aurinkovoimaloiden sijoittumista ei ohjata aluevarauksilla, vaan yleisillä suunnittelumääräyksillä. Kaavassa varaudutaan perinteisen ydinvoiman lisärakentamiseen ja pienydinvoimaloihin sekä vedyn siirtoverkon sijoittamiseen. Tuulivoiman osalta jää voimaan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisu, koska tilanne sen osalta ei ole muuttunut sallivammaksi. Sähkön siirtoverkon kapasiteetin lisäämistä ja toimintavarmuutta edistetään.

Kauppakamari pitää hyvänä, että kaavaluonnoksessa turvataan Loviisan ydinvoimalan kehittäminen ja laajentaminen sekä edistetään pienydinvoimaloiden rakentamista.

Kuten kaavaluonnoksessa todetaan, keskeinen kysymys Uudenmaan vihreässä siirtymässä on energian saatavuus. Yhteiskunnan toimintojen sähköistyminen ja monet vihreän siirtymän hankkeet tarvitsevat paljon energiaa, jota tuodaan Uudellemaalle muualta.

Sähköverkon kapasiteettiongelmat rajoittavat jo nykyään investointeja Uudellamaalla. Maakuntakaavoituksen tulee mahdollistaa kestävän energiantuotannon lisääminen ja energian siirtoverkkojen kehittäminen Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen.

Kaavaluonnoksessa on hyvin tunnistettu energiansiirtoverkon kehittämistarpeet. Keskeinen suurjännitteinen sähkönsiirtoverkko ja uusia potentiaalisia voimajohtoyhteyksiä on merkitty kaavakartalle. Lisäksi kartalla on osoitettu uudet 400kV sähköasemat. Pitkän aikavälin kehitystä on ennakoitu osoittamalla Suomen ja Baltian välinen EstLink 3 -sähkönsiirtoyhteys sekä kansallinen vetyverkko.

Kauppakamari pitää hyvänä, että kaavaluonnoksessa turvataan Loviisan ydinvoimalan kehittäminen ja laajentaminen sekä edistetään pienydinvoimaloiden rakentamista. Jälkimmäisten toteuttamismahdollisuudet ja tarkempi sijainti ratkaistaan kuntien kaavoituksessa, mutta on tärkeää jo maakuntakaavatasolla tuoda esille ydinvoima yhtenä mahdollisena ja hyväksyttävänä energiamuotona.

On myös hyvä, että kaavaluonnoksessa edistetään geoenergian ja hukkalämmön hyödyntämistä yleisellä suunnittelumääräyksellä. Uudenmaan energiatarpeen tyydyttäminen edellyttää kaikkien energiamuotojen potentiaalin hyödyntämistä.

Aurinkovoimaa koskeva yleinen, ympäristöhaittojen välttämistä korostava suunnittelumääräys on muihin yleisiin suunnittelumääräyksiin verrattuna poikkeuksellisen laaja. Tiiviin yhdyskuntarakenteen Uudellamaalla teollisen kokoluokan aurinkovoimalan sijoittaminen on jo muutenkin varsin haastavaa. Aurinkovoimaa koskevan suunnittelumääräyksen tulee mahdollistaa hankkeiden kokonaisvaikutusten tasapainoinen arviointi. Määräyksen ei tule käytännössä muodostua sellaiseksi, että teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeiden toteuttaminen Uudellamaalla vaikeutuu kohtuuttomasti jo lähtökohtaisesti.

3. Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto

Kaavaluonnoksessa osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella olevat laajat, merkitykseltään maakunnalliset teollisen tuotannon, logistiikan, maa-aineshuollon ja/ tai kiertotalouden keskittymät. Alueita osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun ja laajuuden takia voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Alueille voi sijoittua laajasti erilaisia teollisia, logistisia, maa-aineshuoltoon tai kiertotalouteen liittyviä toimintoja.

Teollisuustyöpaikkojen määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt Uudellamaalla. Monilla yritysalueilla on paineita mm. asunto- tai toimitilarakentamiseen. Kaikkien yritysten tuotannon luonne tai logistiikka ei mahdollista sijoittumista asuinalueiden yhteyteen. Jos teollisuusyritysten toimintaedellytyksiä heikennetään, seurauksena voi olla niiden siirtyminen Suomen rajojen ulkopuolelle.

Maankäytön suunnittelussa on turvattava teollisuus- ja muille ympäristöhäiriöitä aiheuttaville yrityksille mahdollisuus toimia ja kehittyä Uudellamaalla. Vihreän siirtymän hankkeet tarjoavat paljon uusia mahdollisuuksia teollisuustuotannon lisäämiseen. Maa-alueen lisäksi ao. yritykset tarvitsevat myös hyvät logistiset yhteydet.

Teollisuuden ohella sopivia sijaintipaikkoja puuttuu maa-aineshuoltoon, kiertotalouteen ja logistiikkaan keskittyviltä yrityksiltä. Ympäristöhaittojen lisäksi niiden sijoittuminen on usein haastavaa niiden suuren tilatarpeen vuoksi. Uudenmaan kuntien tulisi tehdä tiiviimmin yhteistyötä suurempien potentiaalisten sijaintipaikkojen kartoittamiseksi ja markkinoimiseksi. Em. toiminnot linkittyvät kiinteästi muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Jos niille osoitetaan sijaintipaikkoja ainoastaan harvemman yhdyskuntarakenteen alueilta kaukana keskuksista, lisää se raskaan liikenteen määrää ja päästöjä merkittävästi.

Monilla yritysalueilla on paineita mm. asunto- tai toimitilarakentamiseen. Kaikkien yritysten tuotannon luonne tai logistiikka ei mahdollista sijoittumista asuinalueiden yhteyteen.

Kauppakamari pitää erittäin hyvänä, että kaavaluonnoksessa on tunnistettu em. haasteet ja osoitettu eri puolilta Uuttamaata sijainteja merkitykseltään maakunnallisille teollisen tuotannon, logistiikan, maa-aineshuollon ja/ tai kiertotalouden keskittymille. On tärkeää, että tällä tavoin turvataan ao. maa-alueet muulta maankäytöltä ja varmistetaan potentiaalisia sijainteja uusille em. toimintojen keskittymille. Koska maakuntakaavoituksella vaikutetaan maankäytön suunnitteluun pitkälle tulevaisuuteen, on mahdollistettava riittävästi vaihtoehtoisia sijainteja erilaisia kehityskulkuja ja elinkeinoelämän tarpeita varten.

4. Logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne

Kaavaratkaisulla valmistaudutaan Lentoradan, Itäradan ja Tallinna-tunnelin rakentamiseen. Itäradalle on esitetty useita vaihtoehtoisia linjauksia. Logistiikan tieyhteyksiä ja Vuosaaren satamaa koskevia määräyksiä on päivitetty. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että se tukee pitkämatkaisen joukkoliikenteen käyttöä ja toimintaedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on varauduttava sähköisen ja vähäpäästöisen ilmailun sekä kaupunki-ilmailun kehitykseen. Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja taukopaikoille on osoitettu useita alueita. Pitkän matkan henkilöliikenteen liityntä- ja vaihtopaikkojen sijainteja on ajantasaistettu.

Kauppakamari pitää tärkeänä varautumista uusien raskaiden raideliikenneyhteyksien toteuttamiseen. Vaikka varmuutta niiden rakentamisesta ei vielä ole, on maakuntakaavoituksella turvattava niiden maankäytölliset edellytykset. Itäradan osalta tulee kaavaehdotusvaiheessa osoittaa enää yksi linjaus kullekin rataosuudelle, jotta radan vaikutusalueen maankäyttörajoitukset koskisivat mahdollisimman suppeaa aluetta.

Niin ikään on tärkeää, että kaavaluonnoksessa on ajantasaistettu logistiikan kannalta olennaisia tieyhteyksiä ja Vuosaaren satamaa koskevia merkintöjä. Maakunnallisesti merkittävän tien ohjeellinen linjaus edistää tavaraliikenteen toimivuudelle välttämättömien Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien (Kehä IV, pohjoinen logistiikkayhteys) toteuttamista tarkemmassa alueidenkäytön suunnittelussa. Vuosaaren sataman toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vahvistavat meren suunnalle laajennettu aluevarausmerkintä sekä kaavaan merkitty kauppamerenkulun väylä.

Kannatettava ja tarpeellinen on kaavaluonnokseen otettu uusi määräys sähköisen ja vähäpäästöisen sekä kaupunki-ilmailun edellytysten turvaamisesta alueidenkäytön suunnittelussa. Uusien ja kehitettävien keskusten, satamien, lentoasemien ja liikenteen solmukohtien suunnittelussa on lähtökohtaisesti tarkasteltava ja mahdollistettava laskeutumis- ja nousupaikkojen, lyhyiden kiitoteiden ja vesilentoliikenteen yhteyspisteiden sijoittumismahdollisuuksia.

Raskaan liikenteen taukopaikkojen puute on yleisesti tunnustettu ongelma Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kysymyksessä on ennen kaikkea maankäyttökysymys, jonka ratkaisemisesta kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran sijoittaminen uhkaa muodostua samanlaiseksi maankäytölliseksi ongelmaksi. 

Kaavaluonnoksessa on osoitettu useita sijainteja raskaan liikenteen yhdistetyille vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja taukopaikoille. Kauppakamari pitää määräystä välttämättömänä ja kaikkia sijaintivaihtoehtoja tarpeellisina. Uudenmaan asukasmäärän kasvaessa on yhä vaikeampaa löytää em. alueille sopivia sijainteja, mutta niiden tarve kasvaa tavaraliikenteen lisääntyessä. Tarkoituksenmukaista on sijoittaa jakeluinfra raskaan liikenteen taukopaikkojen yhteyteen. Merkittävimmät potentiaaliset alueet on syytä turvata muulta maankäytöltä jo maakuntakaavatasolla. 

5. Luonto ja hiilensidonta, vesihuolto ja vesivarat, maanpuolustus

Viheryhteysmerkinnällä osoitetaan kaavaluonnoksessa yhteydet, joiden merkitys ekologisen verkoston toimivuudelle on kriittinen eikä niiden toteuttamiselle ole vaihtoehtoisia sijainteja. Viheryhteystarve-merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioon otettavat yhteystarpeet, joissa haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää toisaalla. Vesihuollon rakenteista ja linjauksista osoitetaan vain ne, jotka tarvitsevat toteutuakseen maakuntakaavaa. Puolustusvoimiin liittyviä merkintöjä on turvallisuussyistä vähennetty.

Uudenmaan vahva väestönkasvu aiheuttaa haasteita luonnonympäristöille. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistämällä voidaan haittoja osittain välttää, mutta tiivistäminen ei ole suosittua asukkaiden keskuudessa. Kasvu vaatii yhä enemmän toimintoja, joita ei välttämättä voida sijoittaa asumisen lähelle tai jo yhteiskunnan käyttöön otetuille alueille.

Maakunnan keskeisimpien viheryhteyksien ja -yhteystarpeiden merkitseminen tuo elinkeinoelämällekin tärkeää ennakoitavuutta maankäytön yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Varsinkin uudet energiantuotantohankkeet voivat olla paljon tilaa vaativia, joten on tärkeää tunnistaa alueet, joissa aiheutuvien haittojen lieventäminen muualla on tai ei ole mahdollista.

Ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden näkökulmista on perusteltua pyrkiä maakuntakaavoituksella turvaamaan Uudenmaan vesihuoltojärjestelmä ja sen kehittäminen. Myös se luo ennakoitavuutta elinkeinoelämän toimintaympäristöön.

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja

Tiina Pasuri
johtava asiantuntija