Lausunto aluehallintouudistusta koskevasta lainsäädännöstä

Lupa- ja valvontaviraston ja elinvoimakeskusten perustamisen johdosta on tarpeen tarkentaa säännöksiä ohjaustoimivallasta ja viranomaisten yhteistyöstä. Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kuuluisivat aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kuuluvia tehtäviä. Elinvoimakeskusten tehtäviin kuuluisivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kuuluvat tehtävät siltä osin kuin niitä ei siirretä Lupa- ja valvontavirastolle.

Uudistuksen yhteydessä aluehallintovirastojen kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja elintarvikkeita koskevat tehtävät Ruokavirastoon sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten julkisen henkilöliikenteen tehtävät Liikenne- ja viestintävirastoon. Ahvenanmaan valtionviraston asema ja tehtävät säilyisivät nykyisellään.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion aluehallintouudistukseen liittyviä muita lakeja. Laki aluehallintovirastoista, laki Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastosta ja laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista kumottaisiin.

Aluehallintouudistus kytkeytyy ympäristöministeriössä valmisteilla olevaan yhden luukun lainsäädäntöhankkeeseen, jossa kehitetään ympäristöllisiä lupamenettelyjä koskevaa sääntelyä ja edistetään yhden luukun asiointimahdollisuutta Lupa- ja valvontavirastossa.

Helsingin seudun kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnossamme otamme kantaa lakiesitykseen elinvoimakeskuksista sekä kehittämis- ja hallintokeskuksesta (liite 2).

Yleisiä huomioita

Aluehallintouudistusta koskeva esitys ei ota huomioon lainkaan yhteistyötä muiden valtion viranomaisten ja toimijoiden kanssa, työllisyysalueiden ja kuntien tai yksityisen sektorin kanssa. Yhteistyön piiriin tulee kuulua myös sen, että eri viranomaisilla mahdollisuus hyödyntää eri alueviranomaisten hallussa olevia tietovarantoja asiakaspalvelun hoitamiseksi ja turhien päällekkäisten tietojen keräämisen välttämiseksi. Esityksessä on liian vähällä huomiolla yritysten ja työnantajien palvelut ja niihin vastaaminen.

Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät vuoden 2025 alusta kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi. Työnantajapalvelut uhkaavat jäädä uudistuksessa henkilöasiakaspalvelujen varjoon ja vaarana on tarjonnan pirstaloituminen ja löydettävyyden heikkeneminen entisestään. Tätä voidaan hoitaa edellä mainitulla eri tahojen yhteistyöllä, mikä tulisi esityksessä ottaa huomioon.

Kansainvälisten osaajien rekrytointia koskevien palvelujen kehittämisessä on kuultava aktiivisesti yritysten ja työnantajien näkemyksiä, jotta palvelut vastaavat niiden käyttäjien tarpeita sen sijaan, että palvelut on laadittu ensisijaisesti viranomaisten tarpeisiin. Vain siten on mahdollista edistää osaajien maahanmuuttoa ja työvoiman liikkuvuutta 13 §:ssä kirjatun mukaisesti.

KEHA-keskuksen tehtävänä on vastata työvoimapalvelujen valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista. Tehtävä on TE25-uudistuksen onnistuminen kannalta kriittinen. Kauppakamari katsoo, että valtion on seurattava tietojärjestelmien toimivuutta ja huolehdittava siitä, että työnhakijoille ja työnantajille on käytössä moderni ja toimiva rekrytointikäyttöliittymä.

Elinvoimakeskusten ja kehittämis- ja hallintokeskuksen työnantajia koskettavista palveluista ja mahdollisuuksista tulee viestiä yrityksille laajasti ja kattavasti mielellään viranomaisten yhteistyönä.

Luku 1 Elinvoimakeskuksia koskevat yleiset säännökset (1–5 §)

Tehtäviä on todella paljon ja ne on määritelty melko epäselvästi. Tätä kohtaa tulisi tiivistää ja yksinkertaistaa.
1 §:n toiseen momenttiin elinvoimamäärittelyyn on tarpeellista lisätä näkyviin yritykset esimerkiksi …kilpailukykyä sekä yritysten ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä…

Kolmas momentti on itsestään selvyys, jonka voi hyvin poistaa. Sen tilalle voisi laittaa esityksestä kokonaan puuttuvan yhteistyön muiden viranomaisten, työllisyysalueiden ja kaupunkien kanssa esimerkiksi seuraavasti: Elinvoimakeskukset toteuttavat tehtäviään tiiviissä yhteistyössä työllisyysalueiden sekä muiden viranomaisten kanssa.

2 §:n ensimmäisen momentin kohtaan voisi hyvin yksinkertaistamisen vuoksi yhdistää toisen momentin kohdan 1 sisällöt olennaisin osin esimerkiksi seuraavasti: 1) alueellisen työllisyyden ja työelämän laadun edistäminen, työvoiman saanti, alueiden kehittäminen, yritystoiminnan, yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen ja siihen liittyvä neuvonta, palveluohjaus, verkostotyö ja kulttuuri.

Luku 2 Elinvoimakeskuksen ohjaus ja johtaminen (6–12 §)

Yleisenä huomiona 9 §:stä säännökset voisi yhdenmukaistaa kehittämis- ja hallintokeskusten vastaavien säännösten kanssa. Miksi elinvoimakeskuksen yhteydessä on tarpeellista mainita neljännessä momentissa ”neuvoa antava” johtoryhmä, eikä pelkkä johtoryhmä riittäisi, koska johtoryhmän tehtäväksi on määritelty ylijohtajan tukeminen.

Luku 3 Kehittämis- ja hallintokeskusta koskevat säännökset (13–19 §)

13 § Kehittämis- ja hallintokeskus tehtävät
Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävänä on -kohtaan seuraavat ehdotukset:
1) vastata työvoimapalveluiden valtakunnallisista asiakaslähtöisistä tietojärjestelmäpalveluista (kansainvälinen rekrytointi)

3) hoitaa valtakunnallisia palveluja, joilla edistetään osaajien maahanmuuttoa ja työvoiman rekrytointia yhteistyössä muiden viranomaisten ja työllisyysalueiden kanssa.

15 § kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus
Toiseen momenttiin seuraava lisäys: Kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminta palvelee elinvoimakeskusten strategisia tavoitteita työllisyyden edistämiselle asetettuja valtakunnallisia tavoitteita sekä työllisyysalueilla asetettuja tavoitteita.

16 § Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaminen
Yleisenä huomiona säännökset tulisi yhdenmukaistaa elinvoimakeskuksia koskevien säännösten kanssa.

Helsingissä 30.8.2024

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja

Markku Lahtinen
johtaja