Europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

EU suuntaa kohti kestävää kasvua

Elpymispaketti, monivuotinen rahoituskehys, oikeusvaltio ja vihreän kehityksen ohjelma korostuvat nyt eurooppalaisella agendalla. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen avasi EU:n ajankohtaisia asioita Helsingin seudun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan kokouksessa.

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan Brexit ja koronapandemia ovat lisänneet merkittävästi EU-neuvottelujen vaikeuskertoimia.

Eurooppa-neuvosto on kuitenkin päässyt sopuun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) ja elpymispaketista (Next Generation EU) heinäkuussa 2020. EU:n yhtenäisyyden kannalta elpymispaketilla on iso merkitys.

  • Vaikka alustava sopu monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin osalta on löydetty, niissä on ajauduttu viime päivinä hankaukseen. Unkari ja Puola ovat riitauttaneet rahoituskehyksen ja elpymispaketin, koska EU-maissa halutaan vahvistaa oikeusvaltiota ja mahdollistaa jatkossa EU-rahojen ohjaaminen pois sellaisilta hallituksilta, jotka eivät sitoudu oikeusvaltioperiaatteisiin, Virkkunen sanoo.

Oikeusvaltion edistäminen on ollut Suomelle tärkeä asia.

EU:n tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, pystytäänkö EU:ssa puuttumaan, jos jäsenvaltiot liukuvat autoritäärisiin suuntiin, pois demokraattisista arvoista. Virkkunen arvioi, että erityisesti Puolassa ja Unkarissa oikeusvaltiokehitys on ollut huolestuttavaa jo pitkään. EU-parlamentti äänestänee oikeusvaltioasetuksesta joulukuun täysistunnossa.

Elpymispaketti Next Generation EU -elpymisrahoitus ottaa nyt ensimmäistä kertaa lainaa EU:n budjettia vastaan. Suurin osa paketista osoitetaan komission jakoperusteiden mukaisesti rahaa kriisistä eniten kärsineille maille ja aloille. Edellytyksenä on, että elpymistoimet toteuttavat vihreää ja digitaalista siirtymää.

  • Elpymispaketista 390 miljardia jaetaan jäsenmaille avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Koronapandemian taloudellinen vahinko nähdään uhkana, johon vastaamiseen tarvitaan eurooppalaista yhteisvastuuta, Virkkunen kertoo.

Paketti on kertaluontoinen: rahat jaetaan vuosina 2021–2023 ja lainan takaisinmaksu hoidetaan vuosina 2028–2058. Virkkusen mukaan paketti maksetaan takaisin EU:n budjetin kautta. Budjettiin aletaankin nyt kerätä varoja, muun muassa muovi- ja jätemaksuilla. Myös päästökauppaa suunnitellaan laajennettavaksi siten, että siitä kertyisi rahoitusta.

  • On tärkeää, että Suomi ohjaisi tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen riittävästi tukirahaa, Virkkunen painottaa.

EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi on sovittu 1 074,3 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Kehyksen kokonaismenoista 30 prosenttia osoitetaan ilmastotoimiin ja vuositasolla 7.5–10 prosenttia kohdistetaan biodiversiteetin suojeluun. Muutoin rahoituskehyksen rakenne noudattaa perinteistä kaavaa: maatalous ja koheesiovarat ovat kehyksen suurimmat menoerät.

Vihreän kehityksen ohjelma Green Deal pyrkii kunnianhimoisesti kohti ilmastoneutraaliutta. Tavoitteena on, että EU olisi ensimmäinen ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä – ei vain EU:n osalta vaan myös kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

Virkkunen arvioi, että Suomessa kaikki teollisuuden alat ovat olleet erittäin sitoutuneita hiilineutraalisuustavoitteisiin. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä.

  • Hiilineutraalisuustavoitteisiin tarvitaan niin EU:n kuin Suomenkin tasolla pitkäjänteisyyttä, jotta yritykset tietävät mihin kannattaa investoida. Tavoitteissa on kunnianhimoa, mutta kestävä kasvu on mahdollista, Virkkunen korostaa.

Lue myös

Rahoitusta tarjolla kestävän kehityksen innovaatioille

”Tulevaisuuden murroksessa pärjäävät vain sellaiset yritykset, jotka ovat kyvykkäistä innovoimaan ja muuttamaan liiketoimintamallinsa kestävän kehityksen mukaisiksi. Tähän...

Espoo pysyy kärjessä panostamalla osaamiseen, kansainväliseen vetovoimaan ja vihreään siirtymään

Teknologinen kehitystoiminta, varallisuus kuin osaamispääomakin kasaantuvat yhä harvempiin kansainvälisiin keskuksiin. Tiedon...

Suomen vienti jatkaa 8 prosentin kasvussa – matkustusrajoitukset jarruttavat kasvua, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori

Kauppakamarien tuore tilasto vahvistaa Suomen viennin kasvun jatkuneen touko-kesäkuussa, sillä tullin...