Koulutuspoliittisessa selonteossa unohtuu työelämäyhteistyön merkitys

Suomalainen yhteiskunta ja sen kilpailukyky nojaavat vahvasti osaamiseen ja toimivaan koulutusjärjestelmään. Väestökehitys edellyttää voimakasta satsaamista työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Koulutusjärjestelmän toimivuus ja kyky vastata tulijoiden tarpeisiin ovat olennaisia vetovoimatekijöitä kansainvälisistä osaajista käytävässä kilpailussa. Toimiva koulutusjärjestelmä ja sen kyky vastata osaamistarpeisiin vaikuttaa olennaisesti myös yritysten elinvoimaisuuteen. Tämä ei näy kauppakamarin mukaan koulutuspoliittisessa selonteossa riittävällä tavalla.

– Työelämäyhteistyön merkitys jää selonteossa lähes vaille huomiota. Helsingin seudun kauppakamari olisi toivonut selonteolta yhteiskunnan menestymisen kannalta tärkeän yritysten elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn huomioimista. Mahdolliseen jatkotyöstämiseen tulee kytkeä tiiviisti mukaan myös työ- ja elinkeinoelämän edustajat, sanoo asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista.

Koulutuspoliittinen selonteko tarkastelee koulutusjärjestelmään vaikuttavia muutostekijöitä, kuten ilmastonmuutosta ja väestökehitystä. Väestönmuutoksen ja maahanmuuton merkitys ja vaikutus koulutusjärjestelmälle jäävät selonteossa kuitenkin pintapuoliseksi. Myös kansainvälinen ulottuvuus jää selonteossa ohueksi ja esimerkiksi koulutusviennin tarjoamat mahdollisuudet jäävät vähälle huomiolle.

Toisen asteen koulutusta kuvaava luku on kirjoitettu ainoastaan peruskoulun päättävien nuorten näkökulmasta. Se, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on aikuisia, on välttämätöntä huomioida ammatillisen koulutuksen kehityksessä. Selonteossa otetaan esille lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja annetaan myös viitteitä toisen asteen koulutuksen duaalimallin purkamisesta.