Ruotsissa tehtävät investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Ruotsi on yleensä noussut melko nopeasti talouden notkahduksista ja matalasuhdanteista. Yhtenä selittävänä tekijänä on monipuolinen elinkeinoelämä, jossa kansainvälisesti menestyviä yrityksiä löytyy monelta eri toimialalta ja alueelta. Toinen selitys on mittavat yksityiset ja julkiset t&k-panostukset. Ruotsi on sijalla neljä OECD:n vertailussa, jossa t&k-panostukset suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.

Ruotsin perinteinen talouden tukijalka on vahva perusteollisuus, johon kuuluu monta maailmanluokan teollisuusyritystä. Perusteollisuuden ja t&k-toiminnan vuorovaikutus parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ruotsin talouskasvu on muuttunut yhä enemmän tutkimus- ja innovaatiovetoiseksi.

Panostukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan näkyy erityisen hyvin Göteborgissa. Alueen yritysten osuus on noin kolmannes Ruotsin yksityisistä t&k-investoinneista. Göteborgin suurimpia yrityksiä ovat muun muassa ajoneuvovalmistajat Volvo Group ja Volvo Cars, lääkeyhtiö AstraZeneca, konepajayhtiö SKF ja varustamokonserni Stena.

Sekä Volvo Cars että raskaita ajoneuvoja valmistava Volvo Group investoivat suuria summia sähköisten ajoneuvojen kehittämiseen ja tuotantoon. Göteborgiin on myös rakenteilla Northvoltin ja Volvo Carsin yhteinen akkutehdas. Vähäpäästöiseen liikkumiseen liittyvät myös Heart Aerospacesin hanke sähkölentokoneiden valmistamiseksi ja Gothenburg Green City Zone, jossa kehitetään fossiilivapaata rahtiliikennettä kaupunkiympäristössä.

Vihreän teollisen siirtymän varsinainen keskittymä on Norrbottenin lääni Pohjois-Ruotsissa. Alueelle on suunnitteilla investointeja yli 100 miljardin euron edestä seuraavien 20 vuoden aikana. Suurimmat hankkeet liittyvät fossiilittomaan terästuotantoon. Teräsyhtiö SSAB:n, energiayhtiö Vattenfallin ja kaivosyhtiö LKAB:n yhteisen Hybrit-hankkeen ensimmäinen fossiilittoman teräksen koe-erä valmistui syksyllä 2021.

Muita isoja investointeja Pohjois-Ruotsissa ovat muun muassa Northvoltin akkutehdashanke Skellefteåssa, Luulajan sataman mittava laajentaminen ja meneillään oleva Kiirunan kaupungin siirtäminen kaivostoiminnan takia. Kiirunan uusi keskusta otettiin käyttöön syksyllä ja muun kaupungin rakentaminen jatkuu. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu Norrbottenin läänissä mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusalalta, akku- ja terästeollisuudesta sekä energia-alalta.

Ruotsissa tehdään lähivuosien aikana mittavia julkisia investointeja eri sektoreihin. Merkittävä osa Ruotsin julkisista investoinneista tulee kohdistumaan puolustuksen vahvistamiseen. Ruotsi panosti 1970- ja 1980-luvuilla omien asevoimien kehittämiseen, ja puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli silloin 2,5–3 prosenttia. 2000-luvulla osuus on tippunut reiluun prosenttiin BKT:stä. Ruotsin hallituksen tavoitteena on nostaa puolustuksen osuus BKT:stä kahteen prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Investoinnit kohdistuvat sekä ase- ja sotilasteknologiaan että muun puolustusinfrastruktuurin vahvistamiseen. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten käytössä oleviin kiinteistöihin tehdään myös investointeja.

Priorisoituja teemoja Ruotsin poliittisella agendalla ovat hintojen nousun lisäksi varsinkin rikollisuuden ja väkivaltarikosten torjuminen. Hallituksen keinoina on lainsäädännön kiristäminen ja poliisin toimivallan laajentaminen. Mallia otetaan monessa suhteessa muista Pohjoismaista, joissa varsinkin kuolemaan johtavien ampumarikosten määrä on vain murto-osa Ruotsin luvuista.

Patrik Lindfors
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari