fiiliskuva

Mitä markkinamahdollisuuksia Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari tarjoavat suomalaisille yrityksille?

Tšekki, Slovakia, Puola ja Unkari sijaitsevat keskellä Eurooppaa. Maiden yhteenlaskettu väestö on 64 miljoonaa, mikä vastaa lähes Italian ja miltei Ranskan ja Ison-Britannian väestöä. Maat kirittävät kiinni vauraita maita. EU:n RRF-rahoitus tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tšekin bruttokansantuote on noin puolet ja Slovakian yksi kolmasosa Suomen bruttokansan­tuotteesta. Tšekeissä työttömyysprosentti oli 2,6 ja Slovakissa 6,8 joulukuussa 2021. Tšekeissä on työvoimapula. Pääkaupunkien Prahan ja Bratislavan ostovoimakorjattu bruttokansantuote on Uudenmaan tasoa eli yllättävän korkea. Tuloerot ovat pysyneet edelleen pieninä.

Valmistava teollisuus työllistää yhden kolmasosan koko työvoimasta Tšekeissä ja Slovakiassa

Tšekeissä 189 000 yritystä ja 1,3 miljoonaa työntekijää työskentelee valmistavan teollisuuden piirissä. Vastaavasti Slovakiassa 81 000 yritystä ja 512 000 työntekijää työskentelee toimialalla. Tšekkejä pidetään Euroopan parhaimpana maana valmistavan teollisuuden osalta.

Digitalisaatio-osaaminen alustatalouksissa on Suomea edistyneempää Tšekeissä. Esimerkiksi verkkokauppa on hoidettu erinomaisesti. Slovakiassa osaaminen on keskitasoa. Julkisen hallinnon puolella osaaminen on heikkoa.

Viennin osuus maiden bruttokansantuotteista on suuri. Maista on lyhyt fyysinen ja historiallinen matka naapurimaihin, ja kustannustaso on yhä alhainen verrattuna muihin maihin.

Tšekeissä teollisuus on pystynyt pienentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Slovakiassa hiiltä on käytetty Tšekkejä vähemmän. Molemmissa maissa pohditaan, mitä vihreä siirtymä ja sähköistäminen tarkoittavat autoteollisuudelle.

Tšekit ja Slovakit uudistavat raideliikennettä ja terveydenhuoltoa EU-rahalla

Tšekit saavan Euroopan unionin RRF-rahoitusta (Recovery and Resielience Facility) avustuksina 7 mrd. euroa. Siitä 1,6 mrd. euroa on suunnattu rakennusten energiatehokkuuteen, 1,1 mrd. euroa kestävään liikkuvuuteen, 0,65 mrd. euroa talouden digitaaliseen siirtymään ja 0,82 mrd. euroa terveydenhuoltoon. Raideliikennettä kehitetään. Dieselveturit korvataan sähköisillä järjestelmillä. 50 miljoonaa euroa käytetään 5G demonstraatioprojekteihin, kuten Industry 4.0 ja älykaupungit.
Terveydenhoito on näkyvästi esillä. Syövän hoitoon on osoitettu 800 miljoonaa varoja. Tarkoituksena on perustaa syöpäinstituutti, jolla on omat tilat ja ohjelma. Tšekkien hyvin toimiva terveydenhoito digitalisoidaan.

Slovakia saa RRF-rahaa avustuksina 6 mrd. euroa, mikä on suhteellisen suuri summa. Rakennusten energiatehokkuuteen osoitetaan 741 miljoonaa euroa ja terveydenhoitoon 1.1 mrd. euroa. Sairaaloita, kouluja ja oikeustaloja korjataan. Korjausten lopputuloksena rakennusten päästöt ja energian kulutuksen toivotaan vähenevän 30 prosenttia. Kestävän liikenteen osalta uudistuksia tehdään raideliikenteessä.

Tšekit ja Slovakia saavat myös suuria summia rahaa EU:n aluerahastojen kautta, muistuttaa Mika Lautanala, eritysasiantuntija Suomen Tšekin lähetystöstä, joka kattaa myös Slovakian.

Visegrad-maiden jättiläinen Puola on 38 miljoonan asukkaan markkina-alue

Euroopan komission mukaan Puolan talouden ennustetaan kasvavan 5,2 prosenttia vuonna 2021 ja 4,4 prosenttia vuonna 2022. Työttömyys on alhaisella 3 prosentin tasolla. Puola selvisi 2020 pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurioin. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen kohderyhmänä pienet ja keskisuuret yritykset ja tavoitteena työllisyyden turvaaminen.

Puola on 38 miljoonan asukkaan sisämarkkina, joka hyötyy maantieteellisestä sijainnistaan ja suurista kotimarkkinoista. Työvoima on hyvin koulutettua ja työvoimakustannukset ovat vielä kilpailukykyiset. Talouden rakenne on monipuolinen ja kustannuskilpailukyky on vielä hyvä johtuen muun muassa Puolan zlotyn arvon heikkenemisestä. Myös monet suomalaisyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Puolaan. Talouskasvun kääntöpuolena on yksi EU:n korkeimmista inflaatioista, joka osaltaan on nostanut yritysten palkkakustannuksia.

Kasvavaa työvoimapulaa kompensoidaan rekrytoimalla idästä

Kuten Suomessakin Puolassa on pula osaavasta työnvoimasta. Paluumuutto Iso-Britanniasta Brexitin jälkeen on ollut vähäistä, ja työvoimaa rekrytoidaan pääasiassa Ukrainasta ja Valko-Venäjältä, mutta myös Keski-Aasiasta ja Kauko-idästä. Työperäinen maahanmuutto Puolaan on EU-alueen suurinta, mikä ei useinkaan nouse esille Puolaa koskevassa uutisoinnissa Suomessa. Työvoimapula on viime vuosina nostanut nopeasti palkkatasoa yksityisellä sektorilla, ja monilla aloilla onkin lähestytty läntisen Euroopan tai Suomen palkkatasoa, mikä voi tulla yllätyksenä suomalaisille yrityksille.

EU:n elpymisväline luo markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Puolalle on suunniteltu EU:n elpymisvälineestä (RRF) lahjarahaa noin 24 mrd. euroa ja lainaa 34 mrd. euroa. EU:n monivuotisissa rahoituskehyksissä vuosille 2021–2027 Puolan nettosaanto on yli 60 mrd. euroa. Elpymisrahaa on tarkoitus suunnata erityisesti vihreään siirtymään, terveydenhuoltoon ja digitalisaatioon. Oikeusvaltiokiista EU:n kanssa on kuitenkin viivästyttänyt Puolan kansallisen elpymissuunnitelman hyväksymistä. Hallitus ei ole myöskään julkistanut lopullista kansallista suunnitelmaansa.

Elpymissuunnitelman toimeenpanossa ja EU-tukien suuntaamisessa Puolan hallitus korostaa puolalaisen osaamisen ja työllisyyden merkitystä. Valtion ohjaava rooli on kasvanut erityisesti energiasektorilla. Kasvava taloudellinen nationalismi, oikeusvaltiokehityksen mahdolliset heijastusvaikutukset liiketoimintaympäristöön sekä nopeat muutokset lainsäädännössä luovat epävarmuutta ulkomaisille yrityksille. Verotukseen on kaavailtu suuriakin muutoksia hallituksen suunnitteleman Polski Ład (Polish Deal) –nimisen talouden elvytysohjelman myötä vuosina 2022–2030.

Noin 250 suomalaista yritystä toimii Puolassa – liiketoimintamahdollisuuksia tarjolla runsaasti

Suomalaisen liiketoiminnan päätoimialat Puolassa ovat cleantech, valmistava teollisuus, kemian­teollisuus, metsäteollisuus, rakennusteollisuus, ICT ja ulkoistuspalvelut. Noin 250 suomalaista yritystä toimii maassa työllistäen yli 30 000 henkilöä.

Liiketoimintamah­dolli­suuksia nähden vihreän siirtymän ratkaisuissa (uusiutuvat tai vähäpäästöiset energiateknologiat, kuten merituulivoima ja ydinenergia, rakentamisen energiatehokkuus, sähköinen liikkuminen, vesihuolto), terveydenhuollossa (digitalisaatio, sairaalarakentaminen, TKI-toiminta, lääkeval­mis­tus), liikenteessä (e-liikkuvuus, akkuteollisuus, uuden keskuslentokentän tekniset ratkaisut, meriteollisuus) valmistavassa teollisuudessa (Industry 4.0) sekä koulutuksessa (oppimisympäristöt, e-learning-ratkaisut) kertoo suurlähettiläs Juha Ottman.

Unkari – markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Pääministeri Orbánin Fidesz-puolue on hallinnut Unkaria vuodesta 2010 lähtien. Hallituksen ote vallasta on ollut vahva, vaikka hallitusta on kritisoitu muun muassa korruptiosta, talouselämän, oikeuslaitoksen ja median haltuunotosta. Seuraavat vaalit pidetään huhtikuussa 2022.

Unkarin talous on kohentunut viime vuosina positiivisesti kehittyneen maailmantalouden myötä. Bruttokansantuotteen uskotaan kasvavan 6,5 prosenttia vuonna 2021. Työttömyys on ollut 4 prosentin luokkaa.  Hinnat, palkat ja energiakustannukset ovat nousseet. Hintakatto on asetettu hillitsemään inflaation nousua mm. polttoaineelle, energian kuluttajahinnoille ja tietyille elintarvikkeille.

Unkarin maantieteellinen sijainti on keskeinen. Unkarista yrityksillä on hyvät mahdollisuudet laajentaa toimintaa erityisesti keskisen Itä-Euroopan alueelle. Unkari tarjoaa laadukkaita raaka-aineita, ja monilla aloilla standardit ovat korkeat. Koulutusta kehitetään. Paikallisviranomaiset ovat valmiita auttamaan yrityksiä. Maassa on merkittäviä rahoitustukijärjestelmiä, ja yritykset voivat luoda strategisia kumppanuuksia. Työvoima on ammattitaitoista ja motivoitunutta, joskin tiettyjä aloja vaivaa työvoimapula. Palkka- ym. työvoimakulut sekä verotus ovat pysyneet maltillisella tasolla.

Vihreä siirtymä, digitalisaatio ja terveys- ja hyvinvointiala kiinnostuksen kohteina

Unkari saa RRF:stä rahoitusta 16,7 mrd. euroa, joista 7,2 mrd. euroa on avustuksia ja loput lainoja. Unkari suunnittelee nostavansa tässä vaiheessa ainoastaan avustusosuuden.
Elpymissuunnitelman hyväksymistä EU:ssa on hidastanut maan oikeusvaltiotilanteen kehitys. Suunnitelman keskeiset aiheet ovat vihreä siirtymä, terveydenhuolto, koulutus ja tutkimus sekä digitalisaatio ja julkinen hallinto. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä muun muassa kestävän liikenteen, energiasiirtymän ja kiertotalouden aloilla.

Vihreä talous (Cleantech) tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia kiertotalous­innovaatioissa, akkuteollisuudessa, kaukolämpöverkostoissa ja energiatehokkuudessa. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut, tekoäly ja smart city -hankkeet avaavat myös liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Business Services on kasvava ala Unkarissa. Lisäksi opetusala ja terveys- ja hyvinvointiala ovat tutustumisen arvoisia. Paksin ydinvoimalan laajennushanke on yli 12 mrd. euron hanke, joka tarjoaa niin ikään liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Suomalaisen yrityksen, joka pyrkii Unkarin markkinoille, on hyvä selvittää maan työlainsäädäntö, verotus ja yritystuet sekä tuotteen tai palvelun kilpailutilanne maassa. Paikallinen kumppani sekä tietämys palkkatasosta, työajasta ja tavasta johtaa Unkarissa helpottavat matkaa markkinoille. Suurlähetystö pystyy antamaan arvovaltapalveluita ja avaamaan ovia eri tahoilla, toteaa suurlähettiläs Markku Virri.

Toimintaympäristö yritysnäkökulmasta 

1990-luvun demokraattisen siirtymän poliittisissa arvovalinnoissa priorisoitiin taloustietäjien ohjeita uusliberalistisen markkinatalouden hengessä, kun taas 2010-luvulta lähtien markkinatalouden säännöt ovat enenevässä määrin määrittäneet politiikkaa. Oikeusvaltio-ongelmat konkretisoituivat tässä mielessä ensisijaisesti omistusoikeuden suojan johdonmukaisena heikkenemisenä. Yrityksiä yksinkertaisesti otettiin haltuun tai niiden omistuksessa saatiin jalansijaa, vaikka väkisin. Erityisesti kotimainen pk-sektori on haavoittuvainen, mutta toiminta koskettaa myös ulkomaisia sijoittaja ja jopa kansainvälisiä suuryityksiä samalla tavalla. Keinoja on monenlaisia. Toiminta voidaan määritellä kansallisen turvallisuuden kannalta strategiseksi alaksi. Näin tapahtui muun muassa mediayrityksissä, joita yksinkertaisesti siirrettiin säätiön alaisiksi ja joita johdettiin keskitetysti säätiön kautta. Vastaavasti luotiin erityistuotantoalueita, joilla yritystoimintaa hallinnoidaan keskusjohtoisesti. Kansainvälisiä yrityksiä painostettiin uusilla vaatimuksilla asetuksin, eritysveroilla tai lobbaamalla yritysten lainansaantia vastaan. Yritykset, jotka eivät totelleet, ajettiin pois markkinoilta. Yrittäjät eivät saa oikeutta eivätkä lainsuojaa valtaeliitin pyrkimyksiltä, koska tuomioistuimet eivät ole poliittisesti riippumattomia. Tällainen toiminta ei ole ennalta-arvattavaa, eivätkä yritykset pysty selviytymään siitä verkostoitumalla ”oikein”. Puolan ja Unkarin valtapuolueissa on meneillään jatkuva valtataistelu ja poliittisten asemien uudelleenjako. Paikalliset viranomaiset menettävät yhä enemmän päätösvaltaansa yhä hierarkkisemmaksi muuttuvissa valtarakenteissa. Jopa keskitetyn hallinnon edustajia siirretään alalta toiselle. Siten on vaikeaa arvioida edes vuotta aiemmin, kenellä on valta varmistaa yritystoiminnan jatkuminen alueella.

Asian tekee vielä vaikeammaksi se, että korruptio liittyy olennaisesti lobbaukseen. Korruptiota esiintyy kaikkialla valtionhallinnossa. Poliittisella kentällä se on lähes jokaisen puolueen vitsaus. Alueellisesti korruptio rehottaa maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. Korruptio on määrältään ja intensiteetiltään käänteisesti verrannollinen riippumattoman median olemassaoloon. Siten korruptio on vähäisempää Puolassa kuin Unkarissa, koska Puolan Laki ja Oikeus -puolue ei ole vielä onnistunut nujertamaan valtaansa yksityistä mediakenttää. Media kykenee edelleen luomaan julkista painetta, johon politiikkojen on pakko reagoida. Korruptiota on lähes mahdotonta kitkeä poliittiselta kentältä, koska se on läpinäkymätöntä ja koska oikeusistuinten sekä syyttäjälaitoksen riippumattomuutta on kavennettu. Vaikka pystyttäisiin esittämään todistusaineistoa korruption olemassaolosta, tuomitaan siitä harvoin. Korruption määrä ja painotukset muuttuvat koko ajan. Siihen vaikuttavat erityisesti vaalit ja politiikan sisäisen tasapainon muutokset.

Oikeusvaltio-ongelma säteilee myös siihen, millaista innovaatiopolitiikkaa harrastetaan. Yksivaltaiset johtajat pelkäävät yli kaiken koulutettua väestöä, joka kykenee hankkimaan tietoa maailman menosta laajemmin kuin valtion kontrolloima media. Tämän vuoksi pyritään yleensä lisäämään valvontaa koulutuslaitoksissa, oppimateriaaleissa ja opetettavissa aineissa sekä opettajien liikkumatilassa. Valtiot panostavat kokoavaan teollisuuteen tai maatalouteen, jossa ammattikoulutus jää suhteellisen matalalle tasolle. Koulutuksen matala taso pitää myös palkkatason matalana. Näin pyritään varmistamaan esimerkiksi saksalaisen autoteollisuuden pysyminen maassa. Seurauksena on usein, että koulutettu ja kielitaitoinen nuorempi väki lähtee maasta, jolloin työvoimapula on tuntuva myös matalan koulutuksen aloilla. Huolimatta Puolan ja Unkarin johdonmukaisesta ja kiihkeästä maahanmuuttovastaisuudesta, maat ovat turvautuneet valkovenäläisiin ja ukrainalaisiin siirtotyöläisiin ennen vuoden 2020 kesää alkanutta Puolan ja Valko-Venäjän välistä rajakonfliktia. Sen jälkeen Puola on pyrkinyt houkuttelemaan työvoimaa Georgiasta, Unkarista, Vietnamista ja Mongoliasta, toteaa Katalin Miklóssy, Tieteenalavastaava, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto.

Suomalaisten suosima Puola – moderni ja toimiva digimaa

Kynnys investoida Puolaan on matala, toimintakulttuuri on melko eurooppalainen ja yrityksen voi perustaa sähköisesti käymättä paikan päällä. Koronapandemian aiheuttama notkahdus on kaukana takanapäin, ja talous on jopa kuumentuneessa tilassa – inflaatio on lähes 8%, työttömyys Euroopan toiseksi alhaisin, ja bkt:n kasvu vuodelle 2021 on arviolta 5% Tuotteiden ja palveluiden hinnat alkavat olla lähellä Suomen hintoja, eli Puolaa ei kannata enää kohdella ns. halpamaana. Palkat alkavat olla tietyillä aloilla suomalaisten palkkojen tasoa, joskin keskikuukausipalkka on noin 1300 euroa. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja esimerkiksi maa siirtyy lakimuutoksen myötä vuonna 2023 sähköiseen laskutukseen. Kannattaa kuitenkin seurata, alkaako poliittinen tilanne vaikuttamaan talouden näkymiin.

Suomalaiset aliarvioivat usein paikallisen kilpailun tason, niin tarjonnan määrän, laadun kuin hinnankin suhteen. Yrityselämässä suomalaiset ja puolalaiset tulevat hyvin toimeen keskenään. Meitä molempia leimaavat pragmaattisuus ja pyrkimys nopeisiin liikkeisiin. Suomalaisten yritysten uusinvestoinnit ovat siirtyneet teollisuuden puolelta enemmänkin IT- ja palvelukeskuspuolelle, missä haetaan ennen kaikkea kasvuresursseja, ei niinkään halpaa työvoimaa. Kaikessa hiljaisuudessa Puolasta on tullut Euroopan suurin maahanmuuttoa houkutteleva maa. Puolassa on noin 1,5 miljoonaa ukrainalaista, ja työvoimaa tulee myös Balkanilta ja Keski-Aasiastakin. Vahvalle kasvulle on edellytyksiä, ja talouden dynamiikka säilyy. Puola on moderni ja toimiva digimaa, vahvistaa Tuomas Asunmaa, Suomalaisen kauppakillan ja Skandinaavis-Puolalaisen kauppakamarin hallituksen jäsen, Spondeon toimitusjohtaja kommenttipuheenvuorossaan.

Teksti: Anne Hatanpää, Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistyksen pääsihteeri


Lue myös

Afrikka – toimintaympäristö ja markkinamahdollisuudet

Kuten strategiassakin todetaan, markkina ei ole helppo, mutta se tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Kohtaamalla haasteet yhteistyössä yritysten, julkishallinnon,...

Vaurastuva Puola tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Puola houkuttelee ulkomaisia investointeja Puola imee isoja ulkomaisia investointeja useilla sektoreilla. Muun muassa LG, PwC,...

Liiketoimintamahdollisuuksia Latinalaisesta Amerikasta

Brasilia – mahdollisuuksien maa Brasilia on maailman kahdeksanneksi suurin talous, ja pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se on maailman...