Eurooppa Edellä: Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.

Eurooppa edellä -podcast: Oma linja on hyvä tuoda julki selkeästi

Julkisen talouden asiantuntijoiden mielestä lyöttäytyminen nuukailevaan leiriin ei välttämättä ollut huono ratkaisu. Suomen liittymistä kahdeksan EU-maan laatimaan ”nuukailukirjeeseen” on arvosteltu kitkerästi. Hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeri Annika Saarikkoa (kesk.) on moitittu menneiden yhteisvastuupeikkojen pelkäämisestä.

EU:n budjettisääntöjen väljentämistä ja yhteisvastuun lisäämistä puoltavien leiri on tulkinnut vähintään joka toisen eurooppalaisen puheenvuoron suoraksi moitteeksi Suomen hallitukselle.

Helsinkiin suunnattuja piikkejä on nähty niin EU:n komission edustajien kuin myös suurten jäsenmaiden, erityisesti Italian ja Ranskan kannanotoissa.

Julkisen talouden huippuasiantuntijat, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen sekä työelämäprofessori Vesa Vihriälä, eivät tuoreessa Eurooppa edellä -podcastissa yhdy tähän kritiikkiin.

Kirje oli osa hyvää dialogia

– Ei se kahdeksan maan paperi ollut mitenkään aggressiivinen, Mörttinen korostaa. – Se oli osa hyvää dialogia. Kaikki eivät ole samassa laidassa. Yksimielisyyttä, joka tarvitaan päätösten tekemiseksi, kehitetään keskustellen, hän jatkaa.

Vihriälä painottaa, että Suomen kannattaa edelleen – suhtautua kriittisesti sellaiseen yhteisvastuun levittämiseen, jossa ei ole mitään ehtoja ja joka ei liity johonkin erityiseen eurooppalaiseen investointitarpeeseen.

Lue koko artikkeli ja kuuntele Eurooppa edellä -podcast:
Suomen lähtökohta EU:n budjettisääntökeskusteluun on moitittua parempi: Oma linja on hyvä tuoda julki selkeästi


Eurooppa edellä -podcast

Ohjelma tuotetaan yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton, Akavan, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton sekä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Juontajana ja yhtenä keskustelijana toimii Kauppalehden pitkäaikainen Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.

Kauppalehden ­uudistunut Eurooppa-podcast herättelee
­Suomen päättäjiä ­tekemään aktiivisempaa EU-politiikkaa.


Lue myös

Aineeton omaisuus kasvun vauhdittajana

Mitä aineettomaan omaisuuteen kuuluu? Aineetonta omaisuutta ovat esimerkiksi yrityksen nimi, tekniset keksinnöt tai menetelmät, muotoilut, palvelukonseptit, brändi,...

Kolme kysymystä tappioista ja oman pääoman menettämisestä

Milloin ilmoitus oman pääoman menettämisestä pitää tehdä ja minne ?

Mitä omistuksenpidätysehto turvaa?

Useat kauppakamarin jäsenyritykset ovat tiedustelleet omistuksenpidätysehdon pätevyyttä tavaroiden ostajan joutuessa konkurssiin.