Kengurunloikka infrainvestoinneissa

Toivottavasti kunnianhimon taso pysyy korkeana eikä uusi hallitus epäröi sitoutua yli hallituskausien ulottuvaan väyläverkon parantamiseen.

Suurten kaupunkiseutujen liikenteen sujuvuuden turvaaminen ja päästöjen vähentäminen edellyttävät, että liikkuminen perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän joukkoliikenteeseen. Se ei ole mahdollista ilman merkittäviä satsauksia raideliikenteeseen.

Nopeat uudet junayhteydet Helsinkiin, Lentorata sekä Pisararata ovat kokonaispaketti, jolla luodaan Suomeen kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

Panostukset liikenneverkkoon tulee nähdä pitkäjänteisinä investointeina.

Päätös investoida reilusti yli kymmenen miljardia euroa uusiin ratahankkeisiin ja väyliemme korjausvelan vähentämiseen vaatii hallitukselta rohkeutta tarkastella samalla liikenteen rahoitusta uusin silmin. Vanhanmallisella budjettirahoituksella ei niin mittavaa investointi- ja korjauspakettia toteuteta. Liikenteen rahoituksen uudistamista edellyttävät myös ilmastonmuutoksen torjuminen ja valtion liikenteestä saamien verotulojen pieneneminen.

Tarvitsemme uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jolla voidaan saavuttaa huomattavasti nykyistä korkeampi rahoitustaso ja käynnistää välttämättömiä investointeja etupainotteisesti. Erilliset hankeyhtiöt mahdollistaisivat uusien isojen investointien toteuttamisen, mutta olemassa olevan liikenneverkon korjaamiseen ja kehittämiseen tarvitaan muita ratkaisuja. Liikenteen rahoituksen uudistamisesta on esitetty yksi malli liikenne- ja viestintäministeriön liikenneverkon yhtiöittämistä koskevassa selvityksessä (2017). Muitakin malleja on, ja kaikkia vaihtoehtoja on uskallettava avoimesti pohtia.

Siirtymällä ajoneuvon omistamisen verotuksesta sen käyttöön perustuviin maksuihin voitaisiin verotuksen keinoin vaikuttaa myös ajoneuvokannan uusiutumiseen ja liikenteen sujuvuuteen.

Kyse on silloin kuitenkin kokonaisratkaisusta, joka vaatii koko maan laajuiset ratkaisut. Liikenteen kokonaisverorasitus ei saa mahdollisen liikkumisen hinnoitteluun siirtymisen myötä lisääntyä eikä yksittäisen alueen kilpailukyky heikentyä.

Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Nykyisillä budjettikehyksillä hankkeiden toteuttaminen kestäisi yli 130 vuotta. Toivottavasti hallitusneuvotteluja vetävän Antti Rinteen julkisuudessa lupailema loikka eteenpäin tarkoittaa selkeää sitoutumista raideliikenteen kokonaispakettiin sekä liikenteen rahoituksen uudistamiseen.