Artikkelikuva

MaaS-mullistus puhutti Elinkeinoelämän foorumissa

Sujuvat ja asiakaslähtöiset liikkumis- ja kuljetuspalvelut sekä julkisen sektorin rooli pelisääntöjen rakentajana nousivat pääteemoiksi EK:n ja kauppakamarin Elinkeinoelämän foorumissa Kansallissalissa. Samalla kävi selväksi, että Suomi elää paitsi viennistä myös toimivasta logistiikasta.

MaaS (Mobility as a Service) on ollut yksi viime syksyn ja kuluneen vuoden kestopuheenaiheista. Teema oli vahvasti esillä myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja Helsingin seudun kauppakamarin yhteistyössä järjestämässä Elinkeinoelämän foorumissa maanantaina Kansallissalissa. Aihe tuntui iskeneen ajan hermoon myös kuulijakunnan osalta, sillä salin istumapaikat olivat täynnä viimeistä paikkaa myöten.

Osansa suosioon oli myös puhujakaartilla, sillä paikalle oli saatu liikenteen, logistiikan ja liikkumispalvelujen asiantuntijoiden ohella asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hän totesi ykskantaan, että EU:n tulevat päästötavoitteet pakottavat meidät miettimään liikkumista ja logistiikkaa täysin uudesta tulokulmasta.

Vuoteen 2030 asetettuihin EU:n päästötavoitteisiin ei päästä pelkillä biopolttoaineilla, sähköautoilla tai perinteisten polttomoottoriautojen muuttamisella esimerkiksi kaasukäyttöisiksi.

– Tuo 39 prosentin päästöpudotus on niin kova, että se pakottaa muuttamaan koko liikennejärjestelmämme selvästi nykyistä energiatehokkaammaksi. Käytännössä kaavoitus on saatava ohjaamaan myös liikenteen suunnittelua, ministeri maalaili.

Vähäpäästöistä liikennettä pitäisi hänen mielestään tarkastella muutenkin isommassa kuvassa ja pitkäjänteisemmin.

– Esimerkiksi Tallinnan tunneli on meille valtava mahdollisuus, Tiilikainen tähdensi.

Samalla hän muistutti, että valtion ja julkisen sektorin tehtävänä on lopulta vain viitoittaa kehityssuunnat ja luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Pilottien kautta eteenpäin

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti omassa puheenvuorossaan niin ikään julkisen sektorin roolia pelisääntöjen ja toimintaympäristöjen rakentajana. EK:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia yrityksistä kokee, etteivät kohtelu ja pelisäännöt ole yhteneväisiä kunnallisten toimijoiden ja yksityisten yritysten välillä.

Siksi julkisen sektorin tulisi olla myös liikenteessä ennen kaikkea regulaattori, ei operaattori.

– Sekin on hyvä huomata, että liikkumisen ja liikenteen väheneminen vaikuttaa aina myös talouden kasvuvauhtiin. Siksi kieltojen ja reguloinnin kanssa pitää olla tarkkana, ettei bisnes kärsi, Häkämies muistutti.

Elinkeinoelämä ja yritykset ovat hänen mukaansa varsin hyvin hereillä liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvästä murroksesta, jota julkisen sektorin toimijat voisivat täällä kotimaassa vauhdittaa erilaisilla piloteilla.

– Nyt vain innovatiiviset hankinnat käyntiin, Häkämies kannusti ja kehui samalla liikenne- ja viestintäministeriötä todella rohkeista avauksista omalla hallinnonalallaan.

Samaa korosti Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki avaussanoissaan.

– Muidenkin ministeriöiden soisi ottavan oppia liikenne- ja viestintäministeriöstä. Uskallusta uudistua, luopua omasta säätelyvallasta ja luottaa markkinoiden toimintaan kaivataan kaikilla hallinnonaloilla.

Kun lainsäädäntöpuoli on nyt kunnossa, on kaupunkien ja muun julkisen hallinnon rooli hänen mukaansa avainasemassa liikenteen murroksen mahdollistajana ja suomalaisten yritysten edelläkävijyyden tukemisessa.

Verkkokauppa toi kiireen kuljetusyrityksille

Iltapäivän päätteeksi järjestetyssä paneelissa DHL Expressin toimitusjohtaja Peter Ervasalo, OP:n projektijohtaja Sonja Heikkilä, Postin strategia- ja kehitysjohtaja Olli Nevanlinna sekä Kyyti Groupin yrittäjä ja muun muassa OnniBussin perustaja Pekka Möttö tutkailivat toimialan tulevaisuudennäkymiä.

Yksi merkittävä muutoksen moottori on ollut digitalisaatio ja sen myötä verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu. Se on lisännyt rajusti kuljetustarvetta ja pakottanut miettimään uusiksi myös logistiikka- ja palveluketjuja.

liikenne, liikenteen tulevaisuus, Maas, logistiikka, Mobility as a Service, liikkuminen, verkkokauppa, digitalisaatio, biopolttoaineilla

Paneelissa keskusteltiin muuttuvasta liikenteestä ja sen tulevaisuudesta. Vasemmalta oikealle: moderaattorina konsultti Henrik Suikkanen (Demos Helsinki), paketti- ja logistiikkapalveluiden strategia- ja kehitysjohtaja Olli Nevanlinna (Posti), projektijohtaja Sonja Heikkilä (OP), yrittäjä Pekka Möttö (Kyyti Group), toimitusjohtaja Peter Ervasalo (DHL Express). Kuva: Hanna Kiviranta

– Vielä vuosikymmenen vaihteessa kotiovelle toimitettujen pakettien osuus oli lähes olematon, nyt se on jo liki puolet. Lisäksi ovat tulleet pyörälähetit ja noutopisteet sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, Ervasalo kertoi.

Postin Nevanlinna korosti volyymien kasvavan edelleen, mikä pakottaa miettimään jatkuvasti myös oman toiminnan sujuvuutta, reittien optimointia ja energiatehokkuutta.

– Se tarkoittaa, että sama auto jakaa jo nyt postin ohella myös muuta tavaraa ja esimerkiksi ruoka-annoksia, Nevanlinna kertoi.

Samalla Ervasalo ja Nevanlinna korostivat, että harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa kunnossa oleva tieverkko ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn ja palvelujen perustekijöitä. Kaikkea ei voi sittenkään pakata Kehä III:n sisäpuolelle.

Monien mahdollisuuksien MaaS

OP:ssa muun muassa uusista liikkumispalveluista vastaavan Sonja Heikkilän mukaan henkilöautot tulisi saada parkkipaikalla seisomisen sijaan tehokkaampaan käyttöön. Samalla niitä pitäisi hyödyntää enemmän myös tavarankuljetuksessa.

– Yhteiskäytöllä tämä onnistuu perinteistä omistusmallia paremmin, hän vakuutti.

Pekka Mötön mukaan asiakas tekee ostopäätöksensä hinnan, toimivuuden ja kulloisenkin tarpeen pohjalta. Jos palvelu osoittautuu myös käytännössä taloudelliseksi ja toimivaksi, sitä käytetään toistekin. Joukkoliikennettä hän ei silti jättäisi pelkästään yritysten pelikentäksi.

– MaaS on Suomelle iso mahdollisuus ja olemme siinä vielä edelläkävijöitä. Nyt pitäisi kuitenkin saada jo seuraava ja isompi vaihde päälle, muuten toiset ajavat ohi, Möttö patisteli.

Liikenteen Big Bang

Liikenteen Big Bang

Lue myös

400 luottamushenkilöä antaa aikaansa elinkeinoelämän yhteiseksi hyväksi ja Helsingin seudun menestyksen edistämiseksi  

Helsingin seudun kauppakamarissa sisällöt kumpuavat suoraan elinkeinoelämän parhailta asiantuntijoilta, jäsenyritysten edustajilta,...

Kannanotto: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 -luonnos

Helsingin seudun kauppakamarin kannanottona esitetään seuraavaa: Yleistä MAL 2023 on strateginen...

Mitä markkinamahdollisuuksia Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari tarjoavat suomalaisille yrityksille?

Tšekin bruttokansantuote on noin puolet ja Slovakian yksi kolmasosa Suomen bruttokansan­tuotteesta....