Toimitusjohtajalta: Pitovoima vahvistuu yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöllä

Helsingin seudulla työskentelee jo paljon kansainvälisiä osaajia ja alueellamme on suuria kansainvälisiä yrityksiä, joissa puhutaan kymmeniä eri kieliä. Lisää osaajia tarvitaan ja maassa jo olevista tulee pitää kiinni. Avainkysymys Suomelle on, miten saamme kansainväliset osaajat jäämään maahamme, kirjoittaa toimitusjohtajamme Pia Pakarinen. 

Helsingin seudulla on paljon suuria kansainvälisiä yrityksiä, joissa puhutaan kymmeniä eri kieliä. Useat startupit ovat monikansallisia. Monella alalla suurin osa työntekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.  

Yritykset ovat kuitenkin kansainvälistymisessä hyvin eri vaiheissa, sillä 55 prosenttia yrityksistä ei ole palkannut vielä ensimmäistäkään vieraskielistä työntekijää. Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kuitenkin Baronan tuoreen Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2025 -selvityksen mukaan kasvanut viime vuodesta seitsemän prosenttiyksikköä.  

Kunhan kasvu pyrähtää käyntiin, on haasteena osaajien löytäminen. Koska Suomessa syntyneiden työikäisten määrä on jo laskenut, osaajia on löydettävä ulkomailta. Ja kun osaajat on saatu Suomeen, on ratkaistava, miten heidät saadaan jäämään. 

Työ on tärkein kotouttaja. Ensimmäinen askel yrityksissä on yleensä englannin kielen ottaminen työkieleksi. Samalla on tärkeää, että tulijoiden etenemistä suomen kielen oppimisessa tuetaan. Koko työyhteisöä tarvitaan auttamaan kotoutumisessa. Yritysten keskikoko on kuitenkin pieni. Työntekijöiden löytämiseen, perehdyttämiseen, kielikoulutukseen ja erityisesti perheiden palvelujen järjestämiseen tarvitaan myös julkisia palveluja. 

Yrityksille on tärkeää, että työntekijän arki toimii. Vaikka työpaikka olisi mieluinen, osaajat eivät jää Suomeen, jos sopivaa kotia ja koulupaikkaa ei löydy tai puoliso ei työllisty. Kaupunkien rooli arjen sujuvuuden ja koko perheen viihtymisen ja kokoutumisen kannalta on aivan ratkaiseva. Kaupungit voivat tukea yhteisöllisyyttä, puolison ja perheiden sujuvaa asettumista, edistää sopivan asunnon löytymistä ja suomen kielen oppimista. 

Jos osaajat kokevat syrjintää, he eivät jää Suomeen. Yksi suurimmista haasteista onkin negatiivinen, jopa rasistinen, julkinen keskustelu, joka heikentää Suomen vetovoimaa osaajien silmissä. Yritykset ovat usein edelläkävijöitä monimuotoisuuden ja kansainvälisyyden edistämisessä, mutta yhteiskunnan ilmapiiri vaikuttaa ulkomaisten työntekijöiden arjen kokemukseen.  

Poliittisten päättäjien viestit luovat maakuvaa. Tarvitaan yhteinen kansallinen tahtotila ja viesti siitä, että Suomi on avoin, turvallinen ja yhdenvertainen paikka elää ja työskennellä. Me kaikki voimme omilla teoillamme vahvistaa tätä kuvaa. 

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen