Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Mistä osaajat löydetään, kun markkinoilla on myös muita ottajia teknologiaosaajille? Miten saamme alan vetovoimaisuutta lisättyä, antaen kuitenkin realistisen kuvan alasta?
Teknologiateollisuus tarvitsee 53 000 uutta osaajaa, joista 60% on taustalla korkeakoulututkinto ja 40% ammatillinen tutkinto; suunnittelu- ja konsultointityö, elektroniikka & sähkö, tietotekniikka sekä erityisesti kone, metalli ja metallinjalostus janoavat osaajia.
On myös muistettava, että jo työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä läpi työuran.
Teknologiateollisuuteen soveltuvan ammatillisen koulutuksen vetovoima Uudellamaalla on muuta maata heikompi. Ennakointikamarin teettämän Pekka Lithin tekemän selvityksen Teknologia-alojen työllisyys ja koulutustarve mukaan Uudellamaalla ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut kaikilla teknologiateollisuuteen soveltuvilla koulutusaloilla alhaisempi kuin maassa keskimäärin.
– Kuitenkin teknologiateollisuuden tuotannon arvosta yli 40 prosenttia kertyy Uudeltamaalta ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on ollut koko maan keskiarvoa parempi, todetaan Pekka Lithin tekemässä selvityksessä.
Selvityksen mukaan tilanteen tekee entistäkin huolestuttavammaksi se, että teknologiateollisuuteen soveltuvilla ammatillisilla koulutusaloilla ensisijaisten hakijoiden määrät ovat vähentyneet koko Suomessa kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta elektroniikan ja automatiikan koulutusalaa. Toimenpiteiden aika on nyt.
Osaamispulalla tarkoitetaan sekä ammatillista osaamista että työelämätaitoja.
Yritysten kasvunäkymät sakkaavat osaajapulan takia. Osaamispulan selättämisen keinoina ovat työpaikan ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen.
– Teknologia-alan sisällöt on tehtävä oppilaille tutuksi yhteistyössä ammattitaitoisen ja sitoutuneen opetushenkilöstön kanssa. On myös hyvä muistuttaa alan hyvästä työllisyystilanteesta ja tulevaisuusnäkymistä, Pöntynen sanoo.
Teknologiateollisuus on tutustuttanut vuoden aikana 6000 nuorta teknologiayrityksiin MyTech-ohjelma, jalkautunut kouluihin sekä tehnyt kumppanuussopimuksia yritysten ja oppilaitosten kanssa. Uutena keinona ovat lähettiläät, jotka tekevät alaa tunnetuiksi kouluissa.
– Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen reformin suunta on oikea, mutta rahoitus puolitiessä, Pöntynen summaa.
Teknologiaa kiinnostavampaa on se, mitä teknologialla voi ratkaista. Koulutuksen sisällöissä näkyy aivan liian vähän kestävän kehityksen tavoitteet, joiden ratkaisemisessa teknologia on avainasemassa. Myös yksilöllinen hyöty, opiskelupolut ja uravaihtoehdot on hyvä muistaa. Pöntynen innostuu ideoimaan yhdessä yleisön kanssa uusia TV-formaatteja alan tunnettuuden lisäämiseksi.
Miltä kuulostaisi TV-sarja ”Insinööri seikkailee Pikku Kakkosessa” tai kilpailullinen ”Suomen paras teollisuusmies tai -nainen”?
Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus ry, puhui Ennakointikamarin tilaisuudessa ”Vetovoimainen ja koukuttava teknologia”, 7.5.2019.